Jopa 100 000 suomalaista voi sairastaa salakavalaa silmätautia: ”Jos itse huomaa puutoksia näkökentässä, taudissa ollaan jo pitkällä”

Jopa 50 000–100 000 suomalaista voi sairastaa salakavalaa glaukoomaa eli silmänpainetautia tietämättään.

– Glaukoomahoitoa saavia on noin 100 000, ja länsimaisten tutkimusten mukaan puolet tautitapauksista on piilossa, koska henkilöt ovat oireettomia, kertoo Mehiläisen silmälääkäri, dosentti Marko Määttä.

Glaukooma, josta aiemmin käytettiin myös nimitystä viherkaihi, on silmäsairaus, joka vaurioittaa näköhermoa. Hoitamattomana se voi johtaa jopa näön menetykseen.

Salakavalan glaukoomasta tekee se, että tauti voi olla vuosikausia oireeton.

– Vain kaikista herkimmät laitteet pystyvät havaitsemaan alkuvaiheen solumuutoksia. Vasta kun ne lisääntyvät, alkaa näkökenttään tulla muutoksia – mutta nekin ovat alkuvaiheessa hyvin pieniä ja niihin on helppo tottua.

”

 Edelleen tulee ilmi sellaisiakin tapauksia, että toinen silmä on sokeutunut lähes kokonaan, mutta ihminen ei ole huomannut sitä.

Sairaus paljastuu usein sivulöydöksenä

Määttä kertoo, että näkökentän muutokset jäävät tyypillisesti itseltä huomaamatta, koska aivot täydentävät näkemäämme kuvaa, ja toinen silmä yleensä kompensoi heikommin näkevää.

Kun silmien näkökentät yhdistyvät, näkymä voikin näyttää aivan normaalilta, vaikka muutoksia olisi jo tullut.

– Jos itse huomaa jonkinlaisia puutoksia näkökentässä, silloin ollaan taudissa jo pitkällä.

Tyypillinen tilanne on, että sairaus paljastuu sivulöydöksenä silmälääkärin tarkastuksessa.

– Edelleen tulee ilmi sellaisiakin tapauksia, että toinen silmä on sokeutunut lähes kokonaan, mutta ihminen ei ole huomannut sitä, koska toisella näkee.

Sairastumisriski nousee ikääntyessä

Glaukooma olisi tärkeää havaita mahdollisimman ajoissa, sillä varhain aloitetulla hoidolla pystytään vähentämään riskiä näkökyvyn vakavaan heikentymiseen.

Tilastojen mukaan glaukooma on vielä nelikymppisillä melko harvinainen sairaus, mutta viidenkympin paikkeilla sen ilmaantuvuus alkaa jo lisääntyä. Eläkeiässä sairastumisriski nousee voimakkaasti.

– Viisikymppisillä kokonaisesiintyvyys on alle prosentin, mutta 85-vuotiailla jo 5 prosenttia.

Jos silmien terveys on normaali, silmät kannattaa tarkastaa silloin, kun ikänäöstä alkaa tulla ensioireita. Kuva: Marja Airio / LEHTIKUVA

Milloin glaukoomaa pitäisi alkaa tutkia?

– Jos silmien terveys on muuten normaali, käytännössä silmät kannattaa tarkastaa ensimmäisen kerran silloin, kun ikänäöstä alkaa tulla ensioireita. Tämä tapahtuu 40–45 vuoden iässä.

Jatkuvasti tarkastuksissa ei tarvitse käydä.

– Muutokset tulevat pääsääntöisesti hitaasti, vuosien aikana. 40–60-vuotiaana tarkastukset viiden vuoden välein riittävät, ja eläkeiässäkin 2–3 vuoden välein.

Määttä korostaa, että optikon tekemä tarkastus ei riitä glaukooman poissulkemiseen, sillä heillä ei ole samanlaista koulutusta silmäsairauksien tutkimiseen kuin silmälääkäreillä. Myöskään silmänpaineen mittaaminen ei kerro koko totuutta.

– Silmänpainetauti on siksi hankala termi, että se korostaa painetta vaikka kyseessä on näköhermosairaus. Glaukoomaan voi sairastua, vaikka paineet olisivat matalat – silloin puhutaan normaalipaineisesta silmänpainetaudista.

Petrin glaukooma löytyi sattumalta

Vuorotyötä tekevä helsinkiläinen Petri, 62, huomasi viime joulukuussa iltavuoron jälkeen salamointia näkökenttänsä vasemmassa laidassa.

Hän meni heti seuraavana päivänä silmälääkärin vastaanotolle, jossa kävi ilmi, että vasemman silmän lasiainen oli osittain irronnut.

Lasiaiseksi kutsutaan silmän sisällä olevaa geelimäistä hyytelöä. Lääkäri tarkisti, oliko lasiaisen irtauma aiheuttanut repeämää verkkokalvolle.

– Näin ei onneksi ollut, sillä repeämä verkkokalvolla olisi voinut johtaa verkkokalvon irtaumaan, joka olisi ollut leikkaushoitoa vaativa tilanne. Silmäpaineetkin olivat normaalit, 18 molemmissa silmissä, vaikka ne olivat minulla aiemmin olleet melko usein normaalin ylärajoilla, Petri kertoo.

Salamointi loppui vähitellen, mutta Petri jäi miettimään, onko kaikki kunnossa.

– Kävin kuitenkin runsaan viikon kuluttua ensimmäisestä käynnistä Helsingin Silmäsairaalassa, sillä olin teinivuosinani sairastanut selkärankareumaan usein liittyvää silmän värikalvotulehdusta eli iriittiä. Muistan tuon tulehduksen hoidosta sen, että pitää mennä lääkäriin heti, jos uusia oireita ilmenee.

Glaukooma molemmissa silmissä

Silmäsairaalan lääkäri totesi tutkimusten jälkeen, että Petrillä on glaukooma molemmissa silmissä. Nyt silmänpaineet olivat vasemmalla 30 ja oikealla 31, kun normaaliarvo on 10–21 elohopeamillimetriä.

Lääkitys alkoi samana päivänä.

– Pääsin heti näköhermoanalyysiin, jonka tulos oli se, että oikealla oli lieviä muutoksia, mutta vasemman silmän näköhermo normaali.

Runsaan viikon päästä lääkityksen alkamisen jälkeen paineet mitattiin uudelleen, ja ne olivatkin pudonneet normaaleiksi.

Petri sanoo, että lasiaisen irtoaminen oli tavallaan onni, koska sen vuoksi tuli käytyä tarkemmissa tutkimuksissa.

– Glaukooma on salakavala tauti, onhan se monesti oireeton alkuvaiheessa. Sain onneksi lääkityksen hidastamaan sen etenemistä.