Syöpälääkäri kertoo, millaiset merkit ovat syy hakeutua hoitoon – puolet keuhkosyövistä löytyy vasta pahimmassa vaiheessa - Terveys - Ilta-Sanomat

Syöpälääkäri kertoo, millaiset merkit ovat syy hakeutua hoitoon – puolet keuhkosyövistä löytyy vasta pahimmassa vaiheessa

Suomessa on ensi kertaa koottu laaja keuhkosyövän hoitoa koskeva tietokanta. Siitä toivotaan apua keuhkosyövän hoidon kehittämiseen.

Keuhkosyöpä on yksi tappavimmista syövistä.­

23.1.2020 8:06

Keuhkosyöpä diagnosoidaan Suomessa liian myöhään, ja nyt siitä on saatu myös konkreettista näyttöä.

Lääkeyritys MSD:n ja yliopistosairaaloiden yhteistyössä keräämien tietojen mukaan noin puolet keuhkosyövistä diagnosoidaan vasta, kun syöpä on edennyt pahimmalle asteelle.

Syitä on monia, kertoo syöpätautien erikoislääkäri, Pohjoisen Syöpäkeskuksen johtaja, dosentti Jussi Koivunen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

– Sisäelimistä liikkeelle lähtevä tauti pääsee usein etenemään pitkälle ennen kuin se aiheuttaa oireita, Koivunen sanoo.

Lisäksi keuhkosyöpä on useimmiten tupakoitsijan sairaus, ja mahdolliset oireet voidaan tulkita joksikin muuksi tupakan aiheuttamaksi oireeksi.

– Yksittäistä keuhkosyövästä kertovaa oiretta ei ole.

Koivunen kannustaa ihmisiä hakeutumaan tutkimuksiin hyvissä ajoin, mikäli syöpäepäily herää. Hän arvelee, että Suomessa hakeudutaan hoitoon liian myöhään.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä löytyy, sitä parempi on sen ennuste.

Tunnista mahdollisia oireita

– Oireileva keuhkosyöpä on usein pitkälle edennyt. Toisaalta vuosikymmeniä tupakoineella potilailla on monenlaisia oireita muutenkin, joten aina oire ei tarkoita syöpää, Koivunen sanoo.

Nämä oireet voivat kertoa keuhkosyövästä, ja ne ovat joka tapauksessa selkeitä syitä hakeutua hoitoon:

  • Veriyskä

  • Pitkittynyt hengenahdistus tai yskä

  • Tahaton laihtuminen

Peräti 50 prosenttia keuhkosyöpää vuosina 2014–2018 sairastaneista sai diagnoosin vasta kun sairaus oli edennyt pahimmalle asteelle. Silloin syöpää ei enää voida parantaa. Vain 16 prosenttia potilaista sai diagnoosin jo ensimmäisellä levinneisyysasteella.

Uutta tietoa hoitojen kehittämiseen

MSD ja yliopistosairaalat ovat yhdessä koonneet keuhkosyöpäpotilaiden hoitotiedot vuosilta 2014–2018. Laaja tietokanta on ensimmäinen laatuaan. Aiemmin hoitotieto on puuttunut kokonaan.

Koivunen pitää tietokannan ansiona ennen muuta sitä, että sen myötä saadaan lisää tietoa siitä, miten keuhkosyöpään sairastuneita on hoidettu. Silloin hoitoa voidaan myös kehittää.

– Jos meillä ei ole tietoa, emme voi voida ohjata syövän hoitoa Suomessa riittävän hyvin.

Esimerkiksi uudet, hintavat hoidot lisääntyvät vauhdilla.

Tupakointi aiheuttaa samanlaisen keuhkosyöpäriskin riippumatta siitä polttaako tavallisia vai kevytsavukkeita, ultrakevyitä vai mentolisavukkeita.­

Seulonnat pohdintaan

Keuhkosyöpä on yksi tappavimmista syövistä.

– Yleisesti ottaen keuhkosyöpäpotilaiden ennuste on huono. Vain pieni osa paranee, Koivunen toteaa.

Keuhkosyöpäpotilaat eivät selviä sairaudestaan Suomessa aivan yhtä hyvin kuin muissa Pohjoismaissa. Syytä tähän on kuitenkin ollut vaikea selvittää, koska Suomessa ei ole ollut rekisteriä, jonne koottaisiin tiedot potilaiden saamasta hoidosta.

Suomelta on toivottu varhaisempaa diagnosointia kansainvälisessä keuhkosyöpäraportissa. Raportissa ehdotettiin myös seulontakokeilua.

Seulonnan mahdollisuudesta aiotaan Koivusen mukaan keskustella asiantuntijatyöryhmissä. Isoja kysymyksiä ovat muun muassa se, miten riskiryhmässä olevat saadaan tavoitettua ja sitoutettua ja kuinka kustannustehokkaita seulonnat olisivat.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyövän tietokonetomografiaseulonta tupakoitsijoilla vähentää kuolleisuutta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?