Nämä oireet voivat viestiä alkavasta muistisairaudesta – testaa riskisi vastaamalla 7 kysymykseen - Terveys - Ilta-Sanomat

Nämä oireet voivat viestiä alkavasta muistisairaudesta – testaa riskisi vastaamalla 7 kysymykseen

Unohtelu, uuden oppimisen vaikeus, keskittymisvaikeus tai hahmottamisen vaikeudet ovat yleisiä oireita ja voivat johtua masennuksesta tai työuupumuksesta, mutta myös muistisairaudesta.

Julkaistu: 17.1. 13:06

Yli kymmenen pisteen tuloksesta on syytä huolestua, sanoo neurologian erikoislääkäri, dosentti Kati Juva.

Alkavat muistisairaudet huomataan nykyään entistä paremmin. Syynä on erityisesti muuttunut yhteiskunta ja työelämä. Näin sanoo neurologian erikoislääkäri ja dosentti Kati Juva, joka on erikoistunut muistisairauksiin.

Aikanaan esimerkiksi maanviljelijät, puusepät ja vaikkapa talonmiehet pärjäsivät samoilla taidoilla vuosikymmenestä toiseen. Nykyään internet ja sähköinen työskentely muuttavat toimintatapoja jatkuvasti.

– Kun ohjelmat ja ohjelmistot muuttuvat koko ajan, myös muistisairaudet paljastuvat helpommin. Muistisairaudesta kärsivän on vaikea oppia uutta ja muistaa asioita muuttuvassa ympäristössä, Juva sanoo.

Lieväkin muistisairaus vaikeuttaa huomattavasti pärjäämistä nyky-yhteiskunnassa, Juva arvioi.

– Nykyään kaikkien oletetaan osaavan ladata netin kautta matkaliput ja varata netissä ajat terveyskeskuksiin. Ei se, että netti olisi enää monelle vieras, mutta järjestelmät muuttuvat koko ajan. Se tekee tilanteen hankalaksi muistisairaalle.

Unohtelu, uuden oppimisen vaikeus, keskittymisvaikeus tai hahmottamisen vaikeudet ovat yleisiä oireita ja voivat johtua masennuksesta tai työuupumuksesta, mutta myös muistisairaudesta.

Jos tuntuu, että muisti ei toimi tai yllä kuvattuja oireita esiintyy, kannattaa Juvan mukaan hakeutua lääkäriin jatkotutkimuksiin.

– Vain kunnollisten tutkimusten avulla voidaan erottaa, mistä oireissa on kyse.

Mikäli suvussa on muistisairauksia ja muisti alkaa pätkiä, kannattaa jo viisikymppisenkin huolestua oireista. –Silloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Kati Juva sanoo.

Muistisairauden riskiin vaikuttaa erityisesti ikä. Esimerkiksi Alzheimerin tauti alkaa todennäköisimmin 70 ikävuoden jälkeen. Muistisairaudet eivät kuitenkaan rajoitu vain ikäihmisiin. Suomessa on Muistiliiton mukaan arviolta noin 7 000 työikäistä, jotka sairastavat etenevää muistisairautta.

– Tiedämme, että jopa alle kolmekymppisiä on sairastunut muistisairauksiin, mutta tällöin on yleensä kyse erityisistä geneettisistä tautimuodoista. Otsalohkorappeumat alkavat keskimäärin 60 vuoden paikkeilla, Juva sanoo.

Mikäli suvussa on muistisairauksia ja muisti alkaa pätkiä, kannattaa jo viisikymppisenkin huolestua oireista.

– Silloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin, Juva sanoo.

Muistiliitto on koonnut riskitestin, jonka avulla voi selvittää oman riskinsä sairastua seuraavan 20 vuoden aikana muistisairauteen. Juvan mukaan testi on hyvä ja luotettava. Siinä selvitetään muun muassa vastaajan ikähaarukka, painoindeksi ja yläverenpaine. Myös koulutukselle on annettu paljon merkitystä.

– Tutkimuksissa on todettu jo kymmeniä vuosia sitten, että koulutustaso korreloi muistisairauksien kanssa. Kysehän on aivojen käytöstä. Aivojen käyttö suojaa muistisairauksilta.

Juva huomauttaa, että kognitiiviset ongelmat ovat toki voineet alun perin vaikuttaa koulunkäynnin vähäisyyteen

– Tällaisella ihmisellä on vähän keskimääräistä suurempi todennäköisyys sairastua dementiaan.

Muistiliitto on koonnut riskitestin, jonka avulla voi selvittää oman riskinsä sairastua seuraavan 20 vuoden aikana muistisairauteen

Riskitestissä muistisairauden todennäköisyys myöhäisiässä on lisääntynyt jonkin verran, jos testistä saa 10–11 pistettä. Riski on selvästi lisääntynyt, jos testistä saa 12–15 pistettä. Juvan mukaan on syytä huolestua, jos oma tulos on vähintään 10 pistettä.

– Ryhtyisin tekemään jotain, jos pisteet alkavat mennä yli yhdeksikön, Juva sanoo ja lisää, että testistä saatu tulos ei ole mikään tuomio.

– Kaikkein olennaisinta on, että näihin asioihin puuttumalla voi vaikuttaa riskiin.

Iästä saa testissä korkeimmat mahdolliset pisteet (4), jos ikää on yli 53 vuotta. Erikoislääkäri toteaa, että iälle ei kukaan voi mitään. Mutta painoindeksille, verenpaineelle, kolesterolille ja liikunnalle voi. Paljonkin.

– Liikunnan lisääminen vähentää painoa ja alentaa verenpainetta. Jos on korkea verenpaine, sitä saa lääkityksellä alas. Suolan vähentäminen on myös tärkeää verenpaineen pudottamisessa.

Juva kertaa, että säännöllinen liikunta, ylipainon vähentäminen ja tarvittaessa verenpainelääkitys on olennainen kolmiyhteys, joilla muistisairauden riskiä voi vähentää selvästi.

– On itsestään selvää, ettei saisi tupakoida tai juoda liikaa alkoholia. Kovia rasvojakin tulisi välttää.

On myös olemassa yllättävämpi keino vähentää muistisairauden riskiä: sosiaalisuus.

Juva kertoo, että tutkimuksissa on havaittu Pohjanmaalla asuvien suomenruotsalaisten keskuudessa vähemmän muistisairauksia, vaikka koulutukset ja elintasosairaudet ovat väestössä yhteneväisiä. Erikoislääkärin mukaan heillä on enemmän yhteisöllistä tekemistä kuten sukujuhlia ja kuorolaulantaa. Tämän sosiaalisen pääoman uskotaan vähentävän dementiariskiä.

– Yhdessä tekemisen vuoksi suomenruotsalaiset elävät vähän pidempään ja muistisairaus tulee vähän myöhemmin.

Alla on testi, jolla voit testata oman riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana. Testi on tarkoitettu keski-ikäisille. Testi on sovellettu professori Miia Kivipellon et al. julkaisusta Lancet Neurology -lehdessä 9/2006.

Lisää tietoa aiheesta saat osoitteesta muistiliitto.fi.

Jos testi ei näy, saat sen auki tästä.

Ohjeita Muistiliiton riskitestin tekoon:

  • Koulutuspisteet lasketaan kaikista koulussa istutuista vuosista.

  • Painoindeksi lasketaan kaavalla: paino jaettuna pituuden neliöllä (esim: paino 90 kg ja pituus 167 cm -> 90/1,67/1,67 = 32,3).

  • Liikunnallisesti aktiiviseksi lasketaan vähintään 30 minuuttia liikuntaa vähintään viidesti viikossa. Liikunnan tulisi olla mielellään vähintään kevyesti hengästyttävää.

  • Saman asian kyseleminen monta kertaa peräkkäin.

  • Tavaroiden jatkuva hukkaaminen, mikä puolestaan synnyttää vainoharhaisuutta (”naapuri käy varastamassa” jne.)

  • Sanojen ja nimien unohtaminen.

  • Omatoimisuuden heikkeneminen.

  • Nähdyn hahmottamisen heikkeneminen.

  • Hajuaistin heikkeneminen.

  • Puheentuottamisen vaikeutuminen.

  • Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muuttuminen.

  • Yleisen toimintakyvyn heikkeneminen.

Huomaa: Stressi ja masennus saattavat aiheuttaa samanlaisia oireita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?