Saunominen on yllättävän terveellistä – ehkäisee muistiongelmia, sydäntauteja ja stressiä - Terveys - Ilta-Sanomat

Saunominen on yllättävän terveellistä – ehkäisee muistiongelmia, sydäntauteja ja stressiä

Yksi saunomisen tärkeimmistä hyödyistä on se, että se laskee verenpainetta. Tarkkaa syytä asialle ei toistaiseksi tiedetä.

Yksi saunomisen tärkeimmistä hyödyistä on se, että se laskee verenpainetta. Tarkkaa syytä asialle ei toistaiseksi tiedetä.

Julkaistu: 11.1. 9:06

Saunominen on sydämelle kuin keskiraskasta liikuntaa. Verenpaineen lasku ehkäisee monia sairauksia.

Professori Jari Laukkasen tutkimusryhmä on tieteellisesti todistanut muinaisen suomalaisen viisauden: sauna tekee ihmiselle hyvää!

Laukkanen on tutkinut saunan terveysvaikutuksia vajaan kymmenen vuoden ajan.

Suomalaisen Sauna ja sydänterveys -tutkimusryhmän tähänastiset tulokset ovat todenneet saunomisen ehkäisevän niin sydän- ja verisuonitauteja, muistiongelmia kuin stressiäkin.

Erityisen innoissaan Keski-Suomen keskussairaalan kardiologian erikoislääkäri Laukkanen on siitä, että säännöllinen saunominen laskee verenpainetta.

Tulokset kertovat selvästi, että se laskee hetkellisesti, ja näyttää siltä, että ahkera saunominen saattaa laskea sitä myös pitkäkestoisesti.

– Verenpainetauti on yksi merkittävä kansanterveysongelma. Väestössä on paljon hoidettavia, hän kertoo.

Lämpötila voi olla terveyshyötyjen salaisuus

Kohonnut verenpaine vahingoittaa valtimoita ja voi johtaa sydän- ja aivoinfarkteihin. Aiempien tutkimuksien mukaan verenpainetta saa alenemaan ruokavaliota trimmaamalla – etenkin suolan käyttöä vähentämällä – ja liikkumalla.

– Verenpaineeseen vaikuttavat monet tekijät, ja sauna voisi olla yksi miellyttävä osa.

On tiedossa, että verenpaineessa on vuodenaikaisvaihtelua: lämpimään aikaan se on hieman matalammalla kuin kylmään aikaan. Saattaa olla, että nimenomaan lämpötila on saunan terveyshyötyjen salaisuus, mutta asiaan on vaikea saada vahvistusta.

– Ei ole helppoa osoittaa, mikä johtuu lämmöstä ja mikä muusta.

Sauna ei ole pelkkää hönkäävää kuumaa, vaan myös rentoutumista, jolloin stressi laskee. Kuumassa huoneessa istuminen on meditatiivista, rauhoittavaa, ja Laukkanen huomauttaa, että yhtä lailla jooga alentaa verenpainetta.

Hyötyihin tarvitaan 15 minuutin saunominen

Tutkimusryhmällä on edessään loputon lista suomalaisia kutkuttavia kysymyksiä. Puu- vai sähkösauna? Savu- vai tavallinen? Vihta vai vasta? Entäs löyly?

Näihin kysymyksiin professorilla ei ole vastausta, eikä hän pidä niitä terveyshyötyjen kantilta kovin merkittävinä.

Koesaunojat tulevat Jyväskylän yliopistolle sähkösaunaan, joka on säädetty vajaaseen 80 asteeseen.

Eri tutkimuksissa saunojat ovat loikoilleet lauteilla 15 minuutista puoleen tuntiin.

– Ei ole tarkkaa reseptiä, kauanko siellä pitää istua. Terveyshyödyt näyttävät tulevan 15 minuutista eteenpäin.

Sydämelle ja verenkierrolle saunominen vastaa keskiraskasta liikuntaa, mutta syke kasvaa 100–120:een vasta saunomisen lopussa.

Mitä useammin saunoo, sitä parempi

Yhdessä tutkimuksessa puolen tunnin saunomisen keskellä pidettiin kahden minuutin vilvoittelupaussi, mikä ei muuttanut lopputulosta sydämen kannalta.

Mitä useammin saunoo, sitä parempi. Näyttäisi siltä, että yksi kerta viikossa ei riitä terveyshyötyihin, mutta kaksi tai kolme jo joihinkin ja neljä kertaa hyvin.

Laukkanen saunoo viikossa neljästä viiteen kertaa, joskus päivittäinkin ja kutsuu itseään ahkeraksi saunojaksi. Mutta tutkimustyö ei ole suinkaan vienyt saunasta aitoa nautinnon makua.

– Ei ole missään nimessä pakkopullaa!

Alun perin tutkimuksen idea lähti juuri omasta kokemuksesta, että saunominen on niin mukavaa. Kiireisestä arjesta saa tauon, kun käy lenkillä ja sitten saunassa.

Liikunta ennen saunaa vahvistaa hyötyjä

Vaikka tulokset osoittavat, että saunominen on tekee fyysiselle terveydelle terää, saunomisesta ei Laukkasen mukaan saa tulla terveyteen liittyvä pakko.

– Sen tulee olla helppoa, mukavaa ja miellyttävää.

Saunominen ei kuitenkaan korvaa liikuntaa. Vaikuttaa siltä, että liikunta ennen saunaa voi parantaa molempien terveyshyötyjä entisestään.

Paraikaa Laukkasen työryhmä tutkii kahta ryhmää, joista toinen saunoo liikunnan jälkeen ja toinen ei. 32–75-vuotiailla osanottajilla on kaikilla ainakin yksi sydän- tai verisuonisairauksien riskitekijä.

12 viikon aikana tutkitaan, mitä verisuonivaikutuksia heille voisi ilmetä.

– Suomalaiset ovat aina saunoneet, ja oli vaikeaa löytää ihmisiä, jotka eivät ole saunoneet, hän kertoo.

Tarkoituksena on saada ensi vuoden aikana pilottitutkimuksesta tuloksia, jotka voisivat osaltaan vahvistaa sitä, että saunominen alentaisi verenpainetta pysyvästi.

Tuoreimmat osastosta