Yksi kuva kertoo, mikä voi ratkaista hampaiden reikiintymisessä - Terveys - Ilta-Sanomat

Yksi kuva kertoo, mikä voi ratkaista hampaiden reikiintymisessä

Lähes jokainen syömis- ja juomiskerta aiheuttaa happohyökkäyksen. Napostelu on hampaille kauhistus.

6.1.2020 9:12

Kun syöt ja juot, suussa alkaa tapahtua. Alkaa happohyökkäys.

Happohyökkäys tarkoittaa reaktiota, jossa suun bakteerit tuottavat hiilihydraateista, kuten sokerista, happoja. Ne puolestaan liuottavat hammaskiillettä.

Viimeistään muutaman tunnin päästä syömisestä tilanne yleensä korjaantuu, ja sylki kovettaa uudelleen hampaan pinnan. Jos happohyökkäyksiä on tiheään, korjautumista ei kuitenkaan ehdi tapahtua. Silloin kiillevaurio syvenee ja hampaaseen alkaa muodostua reikä.

Viidenkymmenen gramman suklaalevyssä voi olla jopa 12 palaa sokeria. Jatkuva mussuttaminen ei tee hyvää hampaille.­

Juustot ovat yksi keskeisimmistä kovan rasvan lähteistä, joiden liiallinen nauttiminen ei tee hyvää terveydelle. Hampaille juustopalan pureksiminen aterian jälkeen voi kuitenkin olla hyväksi.­

Yllättävät happohyökkääjät

Helposti happoa muodostavia hiilihydraatteja ovat muun muassa:

  • sokerilla makeutetut makeiset ja leivonnaiset

  • hillot, marmeladit

  • sokeroidut murot

  • kaakao ja muut sokeroidut juomat

  • perunalastut

  • kuivatut hedelmät

Tiesitkö, että myös sinänsä terveelliset marjat, hedelmät ja vihannekset sekä riisi, makaroni ja muut viljatuotteet aiheuttavat happohyökkäyksen? Sen vuoksi niitä kannattaa nauttia vain aterian yhteydessä ja mieluiten maitotuotteiden kanssa.

Maitotuotteet, kuten juusto, neutraloivat happoja. Ei siis ole huono idea pureskella pieni pala juustoa aterian päätteeksi. Juusto kovettaa kiilteen.

Myös kuorruttamattomat pähkinät sopivat hampaille. Ne eivät aiheuta happohyökkäystä tai muutakaan vahinkoa.

Turvallisimpia ruokia ja juomia ovat myös muun muassa kahvi, tee, maitojuomat, vesi (myös hiilihapollinen), liha ja kala.

Tiheys ratkaisee

Jos suuhun tulee pieniäkin määriä sokeria usein, happoa muodostuu jatkuvasti. Toistuva syöminen ja juominen aiheuttavat pitkäaikaisen happohyökkäyksen. Hampaat kestävät 4–6 happohyökkäystä päivässä.

Kun taas suu on välillä tyhjänä 2–3 tuntia, sylkeen liuenneet mineraalit ehtivät kovettua uudelleen hampaan pintaan. Siksi asiantuntijat suosittelevat syömistä ravitsemussuositusten mukaisesti 4–6 kertaa päivässä. Välillä on syytä olla napostelematta. Janojuomana kannattaa suosia vettä.

Mitä pidempään ruoka viipyy suussa, sitä kauemmin siinä oleva sokeri aiheuttaa haponmuodostusta.

Pitkään suussa viihtyviä syömisiä ovat muun muassa:

  • toffee, lakritsi, karamellit

  • pastillit, purukumit

  • suklaa

  • perunalastut

  • hunaja, siirappi

Nopeasti poistuvia ovat muun muassa juomat, appelsiini ja mansikka.

Hampaiden säännöllisen puhdistamisen lisäksi säännölliset visiitit hammaslääkärille kannattavat.­

Vältä yleinen pesumoka

Ykkösasia omassa hammashoidossa on huolellinen hampaiden puhdistus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Puhdas hampaan pinta ei reikiinny.

Mutta ethän sorru pesulle epäsuotuisaan aikaan? Yleinen virhe on, että hampaat harjataan aamulla vasta aamupalan jälkeen. Tällöin yön aikana hampaan pinnalle kasaantuneet bakteerit saavat ravintoa ja ne alkavat tuottaa happoa sekä lisääntyä.

Ksylitoli on toinen hammashuollon käypä apuri. Aterian jälkeen nautittu ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen.

Lähteet: Terveyskirjasto, Suomen Hammaslääkäriliitto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?