Pulahda avantoon! Nämä kaikki terveyshyödyt saat kylmästä - Terveys - Ilta-Sanomat

Pulahda avantoon! Nämä kaikki terveyshyödyt saat kylmästä

Avantouinti on luonnollinen stressi- ja mielialalääke. Myös tiettyjä kiputiloja ja turvotusta voi tutkitusti torjua kylmäaltistuksen avulla.

Avantouinnin jälkeinen tunne saattaa olla niin koukuttava, että harrastuksesta tulee pitkäaikainen. Kuva otettu 2017 Saunasaaren avannosta, Lauttasaaresta Helsingistä.­

5.1.2020 9:08

Avantouimarit kuvaavat usein euforista oloa, joka kylmässä pulikoinnin jälkeen heille seuraa. Tunne saattaa olla niin koukuttava, että avantouinnista tulee pitkäaikainen harrastus.

Yksi selitys on se, että avantouinti toimii tehokkaana stressintappajana. Oulun yliopiston alkuvuonna 2019 julkaistu tutkimusraportti kertoo, että avantouinti supistaa ääreisverenkiertoa ja nostaa siten verenpainetta hetkellisesti. Noradrenaliinin eritys lisääntyy, mikä selittää avantouinnin tuoman voitontunteen ja tunteen siitä, että kokee olevansa ”todella elossa”.

Avantouinnin säännöllistyessä noradrenaliinin eritys vähenee, kun elimistö tottuu kylmäaltistukseen. Tätä myötä myös kehon kylmänkestävyys ja kivunsietokyky nousevat.

Tutkimuksessa säännöllinen avantouinti lisäsi uimareiden veren dopamiinin ja endorfiinin määrää, mikä on yhteydessä masentuneisuuden ja stressin vähenemiseen. Toisin sanoen avantouimareiden stressinsietokyky kohentuu.

Terveysvaikutukset havaittiin vain, kun avantouinti oli säännöllistä ja henkilö kävi uimassa useita kertoja viikossa.

 Säännöllinen ja riittävän tiheä kylmäaltistus on avainasemassa, kun halutaan parantaa kylmänsietoa ja mahdollisia terveyshyötyjä.

Entä voivatko kylmä suihku ja lumessa kieriskely tuottaa samoja hyötyjä?

– Kylmän suihkun ja etenkin lumihangessa kieriskelyä ei ole tutkittu niin paljon kuin avantouintia. Kaikissa kylmäaltistuksissa tapahtuu elimistössä muutoksia, mutta vaikutukset muutoksiin voivat vaihdella, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen.

– Voidaan sanoa, että säännöllinen ja riittävän tiheä kylmäaltistus on avainasemassa, kun halutaan parantaa kylmänsietoa ja mahdollisia terveyshyötyjä. Lumessa kieriskelyä ehkä harvemmin tehdään säännöllisesti ja sen haittapuolena voi olla lumen rakenne – kovassa lumessa iho voi mennä rikki.

Kylmä voi auttaa esimerkiksi nivelkipuihin

Rissasen mukaan kylmässä suihkussa voidaan karaista kehoa kylmälle.

– Markkinoilla on myös saatavilla niin sanottu sumusuihku, jossa kylmä vesi tulee hienojakoisena sumuna ja jäähdyttävä toiminto perustuu veden haihtumiseen iholta.

Kudosten jäähtyminen ja kortisoli yhdessä estävät kiputuntemusta. Esimerkiksi moni nivelkivuista ja reumaa sairastavista saa säännöllisellä avantouinnilla apua.

Vuonna 2016 julkaistussa liikuntatieteiden tohtori Tarja Westerlund huippukylmähoitoa käsittelevässä väitöskirjatutkimuksessa ilmeni, että heti kylmähoidon jälkeen aloitettu jumppa tai nivelten liikelaajuuksien läpikäynti vaikeaa nivelreumaa sairastavalla potilaalla sujui kivuttomammin.

Reumasäätiön sairaalassa suoritetuissa Westerlundin tutkimuksissa oli mukana avantouimareista koostunut vertailuryhmä. Huippukylmähoito ja avantouinti saivat aikaan samantyyppisiä vaikutuksia. 20 sekunnin avantouinti vastaa noin kahta minuuttia kylmähoidossa.

Oleilu kylmässä aktivoi ruskeaa rasvaa

Kylmään veteen uppoutuminen ja siellä kehoon kohdistuva paine voivat vähentää turvotusta ja torjua tulehduksia. Tämä ilmeni vuonna 2013 Extreme Physiology & Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Niinpä kylmävesiterapia voi toimia erinomaisesti liikunnan jälkeiseen palautumiseen, etenkin kontaktilajeissa.

Säännöllisyyden kautta syntyvä sopeutuminen kylmään veteen voi ainakin teoriassa vähentää kehon tulehduksellista vastetta. Tulehduksen vähentäminen selittäisi, miksi toistuvalla kylmään veteen uppoutumisella voi olla terapeuttinen vaikutus sairauksiin, joissa esiintyy tulehdusta. Esimerkiksi viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että masennuksessa ilmenee tulehdusvaste aivoissa.

Säännöllisyyden kautta syntyvä sopeutuminen kylmään veteen voi ainakin teoriassa vähentää kehon tulehduksellista vastetta.­

Kylmäaltistuksesta löytyy myös merkittävää potentiaalia kilojen karistamiseen. Oleilu kylmässä aktivoi ruskeaa rasvaa, jolla on aineenvaihduntaa kiihdyttävä vaikutus. Niinpä keho polttaa paremmin kaloreita kylmän vaikutuksesta.

Lisäksi pienessä määrin on viitteitä siitä, että puolustusjärjestelmää voisi iskostaa parempaan iskuun avannossa ja siten välttyä sairastelulta. Kliininen näyttö on kuitenkin edelleen epävarmaa. Avantouimareilla on yleisesti havaittu esimerkiksi ylempien hengitysteiden infektioita vähemmän kuin niillä, jotka eivät kylmässä ui, mutta heillä ei kuitenkaan ilmene vähemmän tartuntoja kuin sisätiloissa uivilla.

Suuri lämpötilaero saunasta avantoon kuormittaa sydäntä

Monien mielikuvissa avannosta suunnataan saunaan ja päinvastoin, mutta Rissasen mukaan avantouintia harrastavat harvoin yhdistävät saunan avannossa käyntiinsä.

– Sen sanotaan pilaavan pulahtamisen aikaansaaman hyvänolontunteen, mutta toisille yhdistelmä on paras mahdollinen. Saunomisesta on terveydelle hyviä puolia, etenkin sydämen toimintakyvylle.

 Perusterveellä henkilöllä ei periaatteessa ole estettä aloittaa avantouintia.

Rissanen selvittää, että suuri lämpötilaero saunasta avantoon tai päinvastoin kuormittaa etenkin sydäntä, koska verenkierrossa ja verenpaineessa tapahtuu suuria muutoksia.

– Kehoa kannattaa ainakin jäähdytellä ennen veteen menoa. Sydänongelmia potevien on syytä olla varovaisia suurten lämpötilaerojen kanssa.

Myöskään kylmyyteen sinällään ei pidä suhtautua yliolkaisesti.

– Avannossa veden lämpötila on alle neljä celciusastetta, jolloin veden varaan joutuneen henkilön eloonjäämisaika on pääsääntöisesti alle tunnin, avantouintia tutkinut kuormitusfysiologian dosentti Juhani Smolander selvittää Terveyskirjaston raportissa.

Vuonna 2016 julkaistu kiinalaistutkimus kertoo, että jos altistuminen kylmälle vedelle on hyvin pitkäkestoista, silloin sydän ja verenkiertoelimistö joutuvat lujille. Tutkimustuloksen mukaan uinti kylmässä vedessä nostaa kuolleisuutta sydän- ja aivoinfarkteihin kymmenen prosenttia.

Perusterveellä henkilöllä ei periaatteessa ole estettä aloittaa avantouintia

Suomalaisten ei kuitenkaan tarvitse olla yleisesti huolissaan, sillä paikalliseen tapaan kuuluu yleensä vain korkeintaan puolisen minuuttia avannossa oleilua.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista kärsivien kannattaa joka tapauksessa varmistaa avantouinnin sopivuus lääkäriltään.

– Perusterveellä henkilöllä ei periaatteessa ole estettä aloittaa avantouintia. Terveyskysymykset tältä osin ovat yksilökohtaisia, Smolander sanoo.

Säännöllinen avantouintiharrastus näyttäisi olevan osa hyvää elämänhallintaa ja terveyttä edistävää elämäntyyliä, mikä osaltaan tukee henkilökohtaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista, Smolander summaa tutkimustuloksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?