Suomessa jyllää nyt sitkeä flunssa, joka voi kestää jopa viikkoja – ja pahin voi olla vasta edessä - Terveys - Ilta-Sanomat

Suomessa jyllää nyt sitkeä flunssa, joka voi kestää jopa viikkoja – ja pahin voi olla vasta edessä

Infektiolääkärit kehottavat hakemaan influenssarokotteen heti, jotta rokotesuoja ehtii muodostua ennen kuin jokavuotinen epidemia alkaa vuodenvaihteen tienoilla.

17.12.2019 6:55 | Päivitetty 17.12.2019 7:19

Suomalaisten keskuudessa pyörii nyt todella sitkeä nuhakuume eli arkikielellä flunssa, kertovat infektiolääkärit Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sekä Lapin sairaanhoitopiireistä.

– Rinovirusta on ollut meillä liikkeellä, ja siihen on liittynyt aika pitkittynytkin infektio: pitkittynyttä yskää, hengitystieoireita ja nuhaa, ylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä kertoo.

– Joka vuosi on erilaisia viruksen aiheuttamia hengitystieinfektioita, ja joka vuosi tuntuu, että jokin nousee tapetille.

Uudellamaalla pitkittynyt nuhakuume on vaivannut monia. Se voi kestää jopa useita viikkoja.

– Tänä syksynä on ollut paljon pitkittyneitä nuhakuumeita eli flunssia. Ihmiset ovat kärsineet jopa viikkoja oireista, kuten yskästä, toteaa infektiolääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen HUSista.

Nuhakuumetta aiheuttavat usein rinovirukset, mutta myös adeno-, korona- ja parainfluenssavirukset sekä respiratory syncytial eli RS-virus, joka aiheuttaa joka vuosi epidemian.

– RS-virus voi aiheuttaa myös vakavia alempien hengitysteiden infektioita erityisesti alle 4-vuotiaille lapsille ja ikääntyneille.

Nuhakuumepotilaat hakeutuvat hoitoon yleensä terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Sen sijaan nuhakuumeen ikävä serkku, influenssa, tuo erityisesti riskiryhmiin kuuluvia potilaita sairaalaan saakka.

Influenssan oireet ovat yleensä voimakkaammat eli korkea kuume ja lihassärky, mutta nuhakuumeen kaltaista yskää, kurkkukipua ja nuhaa voi myös esiintyä. Poikkeuksellisesti ikääntyneillä kuume voi puuttua ja influenssan oireena olla pelkkä yleistilan lasku.

– Koska influenssaa ja nuhakuumetta esiintyy samaan aikaan, sairastavuus on väestössä voimakasta myöhäissyksystä pitkälle kevääseen, Ruotsalainen sanoo.

Influenssan oireita ovat korkea kuume ja lihassärky, mutta nuhakuumeen kaltaista yskää, kurkkukipua ja nuhaa voi myös esiintyä. Ikääntyneiltä kuume voi puuttua.­

Influenssakausi on vähitellen käynnistymässä koko maassa, mutta epidemian kynnys ei ole vielä ylittynyt. Tapausten määrä myötäilee viime vuotta, jolloin epidemia alkoi vuodenvaihteen korvilla ja heti sen jälkeen tammikuun alussa, Ruotsalainen toteaa.

Samaa sanoo Markku Broas Rovaniemeltä:

– Näyttäisi siltä, että influenssa nostaa päätään.

– Viimeinen viikko on ollut [sairastapausten määrässä] vilkkaampi, mikä voi ennakoida sitä, että epidemia on alkamassa.

Influenssaepidemia on jokavuotinen vitsaus ja alkaa Suomeen tyypillisesti joulun tienoilla tai viimeistään tammikuun lopussa. Kahdeksasta kymmeneen viikkoa kestävän epidemian aikana 10–15 prosenttia eli pahimmillaan lähes miljoona suomalaisista sairastuu.

Perusterveelle influenssa on harvoin vaarallinen, mutta se aiheuttaa vuosittain noin 500–2 000 kuolemaa. Kuolleisuus lisääntyy erityisesti perussairailla ja iäkkäillä. Lisäksi influenssa voi laukaista sydän- tai aivoinfarktin, joka johtaa laitoshoitoon.

Sekä Broas että Ruotsalainen kehottavat riskiryhmään kuuluvia ja heidän läheisiään hakemaan rokotteen. Rokotesuoja kehittyy kahdessa viikossa, ja silloin epidemia saattaa olla jo myllätä.

– Nyt riskiryhmien on ehdottomasti tärkein hetki ottaa rokote, Ruotsalainen toteaa painokkaasti.

Hän huomauttaa, että uusimpien tutkimusten mukaan rokote estää myös sydän- ja aivoinfarkteja, minkä takia yli 65-vuotiaiden ja kaikkien perussairaiden tulisi ottaa rokote joka vuosi. Sydänsairaiden kannattaisi nähdä influenssarokote yhtä tärkeänä asiana kuin verenpainetaudin hoito ja kolesterolilääkitys.

Viime vuoden influenssarokote VaxigripTetra tehosi melko hyvin.­

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokotteita on otettu tänä vuonna ainakin 800 000.

Vielä ei tiedetä, mitkä virustyypit vallitsevat tänä vuonna. Influenssaa aiheuttavat A- ja B-tyyppien virukset; alkukaudesta eritoten A-virukset A(H3N2) ja sikainfluenssan jälkeläisenä kiertävä A(H1N1). Pääosa sairastapauksista on ollut sekä HUSin että Lapin alueella joulukuussa A-tyyppiä.

– Valtaviruksia on vaikea ennustaa. Nyt on molempia A-viruksia, mutta myös B-virusta liikkeellä, Ruotsalainen toteaa.

Maailman terveysjärjestö WHO antaa joka vuosi suosituksen rokotteen koostumuksesta. Viruskanta on joka kaudella erilainen, ja pyrkimys on, että rokote puree juuri oikeisiin viruksiin. Tämän vuoden kansallisen rokoteohjelman rokotteen tehosta ei voi vielä sanoa. Infektiolääkärit ovat samoilla linjoilla siitä, että rokote on joka tapauksessa paras suoja tautia vastaan.

– Tässä rokotteessa on se hyvä puoli, että siinä on suoja kahta A-virusta ja kahta B-virusta vastaan, Broas kertoo.

– Vaikka rokotteen teho vaihtelee, se estää hyvin suuressa määrin sairaalahoidon tarvetta, hän jatkaa.

Rokote saatiin levitykseen tänä vuonna myöhässä, mikä olisi voinut johtaa ongelmiin, jos epidemia olisi käynnistynyt aikaisin. Nyt tilanne näyttää kuitenkin hyvältä eli väestön joukkorokotukset on ehditty pääosin toteuttaa.

Ruotsalainen kiittelee, että HUSin henkilökunnasta yli 95 prosenttia on ottanut rokotteen kolmessa viikossa. Lapissakin lääkäreistä 91 ja hoitajista 77 prosenttia on rokotettu.

– Jokainen terveydenhuollon ammattilainen kyllä ymmärtää, miten tärkeää se on potilaan ja ammattilaisen turvallisuudelle, Broas kertoo.

Aiemmin epidemiat alkoivat yleensä varuskunnista ja levisivät varusmiesten mukana ympäri Suomea.

– Sitä kautta epidemia oli otollisesti valmis, Ruotsalainen kertoo.

Nykyään varusmiehet rokotetaan kattavasti influenssaa vastaan, joten tilanne on parantunut.

Näin suojaudut influenssalta:

1. Ota rokote joka vuosi.

– Rokote on paras keino ehkäistä influenssaa.

2. Pese kädet.

– Hyvä käsihygienia: käsien pesu hyvin vedellä ja saippualla tai alkoholikäsihuuhteella.

3. Yski sivuun.

– Hyvä yskimistapa ja -hygienia tarkoittaa, ettei aivasta ympäriinsä vaan suojaa aivastuksensa olkavarteen tai sitten nenäliinaan yskimällä ja aivastamalla. Kun yskit oikein, et tartuta.

Vinkit Eeva Ruotsalaiselta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?