Diabetes ei aina noudata samaa kaavaa – aikuisena sairastuneiden tyyppejä on oikeasti viisi, ja myös niiden hoito eroaa toisistaan - Terveys - Ilta-Sanomat

Diabetes ei aina noudata samaa kaavaa – aikuisena sairastuneiden tyyppejä on oikeasti viisi, ja myös niiden hoito eroaa toisistaan

Julkaistu: 13.11. 11:50

Diabetes ei ole yksi vaan joukko erilaisia sairauksia. Niitä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena.

Kakkostyypin diabetes on tunnettu ja tutkittu pitkäaikaissairaus, jonka kanssa jo puoli miljoonaa suomalaista joutuu elämään. Joka vuosi todetaan arviolta 25 000 uutta tapausta.

Kakkostyypin ohella on perinteisesti totuttu puhumaan ykköstyypin diabeteksesta, johon sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000.

Tämä ei nykytietämyksen valossa suinkaan ole sairauden koko kuva.

– Diabetes on itse asiassa ryhmä sairauksia, joita yhdistää kohonnut verensokeri. Voisi olla parempi puhua diabeteksen sijasta diabetessairauksista, sanoo ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitosta.

Ylipäätään kannattaisi puhua aikuisena sairastuneiden alatyypeistä. Kakkostyypin diabetes voi puhjeta jo alle parikymppiselle, kun taas ykköstyyppiin on täysin mahdollista sairastua vaikka seitsemänkymppisenä.

– Noin satatuhatta sairastaa diabetesta tietämättään, mutta ovat oireettomia tai vähäoireisia, eivätkä tiedä sairastavansa.

Viisi alatyyppiä

  1. Tyypin 1 diabetes tai sen hitaasti etenevä muoto eli LADA-diabetes. Insuliini puuttuu kokonaan tai sen eritys on hiipumassa, sillä haiman verensokeria säätelevät solut eivät toimi normaalisti.

  2. Insuliinipuutosdiabetes, joka kehittyy muilla mekanismeilla, esimerkiksi haima- tai sappitulehduksen seurauksena.

  3. Lihavuuteen liittyvä diabetes. Lihavuus johtaa siihen, että insuliinin tarve lisääntyy ja sitä tarvitaan normaalia suurempia määriä.

  4. Insuliiniresistenssidiabetes, joka myös liittyy usein lihavuuteen tai ylipainoon. Taustalla on voimakas sisäelinten, erityisesti maksan rasvoittuminen sekä matala-asteinen tulehdus.

  5. Ikääntymiseen liittyvä diabetes. Noin 40 prosenttia aikuisena sairastuneista kuuluu tähän ryhmään.

Noin 20–30 prosenttia aikuisena sairastuneista kärsii insuliinipuutoksesta. Reilulla 30 prosentilla aikuisena sairastuneista on lihavuuteen liittyvä diabetes tai insuliiniresistenssidiabetes.

Jo noin 10–15 prosentin painonpudotus voi auttaa saavuttamaan normaalin verensokeritason.

Jo noin 10–15 prosentin painonpudotus voi auttaa saavuttamaan normaalin verensokeritason.

Monta syytä, monta hoitokeinoa

Diabeteksessa haima ei tuota riittävästi tai lainkaan insuliinia tai insuliini ei vaikuta elimistössä kuten sen pitäisi.

Diabeteksen eri muodot merkitsevät erilaisia oireita. Oireet aiheutuvat siitä, että vereen kertyy liikaa sokeria, jos elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa.

Hoitotavatkin eroavat toisistaan.

– Ikääntymiseen liittyvä diabetes hoituu usein vähemmällä lääkityksellä, insuliinipuutoksessa vaaditaan insuliinihoito. Lihavuuteen liittyvässä diabeteksessa insuliinin sijaan valitaan suolistohormonipistokset eli GLP-1-lääkitys, jos sokerinpoistajat tai suolistohormonitabletit eivät metformiinin ja elintapahoidon lisäksi riitä tai ne eivät sovi.

Sairastumiseen vaikuttavat:

  • Sekä haiman toimintahäiriöön että painonnousulle ja sisäelinrasvan kertymiselle altistavat perintötekijät

  • Ympäristö

  • Elintavat

  • Diabetekselle altistava perimä on aina sairastumisen taustalla.

Tyypin 1 diabeteksen taustalla ovat virustulehdukset ja suolistomikrobien koostumukseen liittyvä poikkeava immuunivaste.

Insuliiniresistenssiä leimaavat tulehdus ja solujen energiantuotannon häiriö. Rasvaa on usein liikaa väärässä paikassa, kuten keskivartalossa. Se on merkki siitä, että rasvaa on todennäköisesti myös sisäelimissä. Tämä rasva haittaa eniten aineenvaihduntaa.

Kuidut, kasvikset ja pehmeät rasvat ovat hyviä ruokavalion osia.

Kuidut, kasvikset ja pehmeät rasvat ovat hyviä ruokavalion osia.

Laihduttaminen voi normalisoida verensokeritason

Insuliinipuutos vaatii aina elinikäisen insuliinihoidon.

Insuliiniresistenssiä korjaavat nämä:

  • Laihduttaminen. Jo noin 10–15 prosentin painonpudotus voi auttaa saavuttamaan normaalin verensokeritason.

  • Liikunta. Sokeriaineenvaihdunta tehostuu ja insuliiniherkkyys paranee.

  • Ruokavalion laatu. Avainasia on säännöllinen syömisrytmi sekä monipuolisuus. Kuitupitoisella ravinnolla ja kasviksilla on paljon terveyshyötyjä. Lisäksi elimistö tarvitsee pehmeää rasvaa, kuten kasviöljyjä.

– Oma insuliinieritys riittää laihtumisen jälkeen paremmin, ja jos vielä kiinnittää huomiota hiilihydraattien määrään ja laatuun, niin verensokeri voi pysyä normaalina.

  • Katso artikkelin yläpuolella olevalta videolta maalaislääkäri Tapani Kiminkisen 5 tärkeää ohjetta: Näin torjut tyypin 2 diabetesta elintavoilla

Insuliinipuutos vaatii aina elinikäisen insuliinihoidon.

Insuliinipuutos vaatii aina elinikäisen insuliinihoidon.

Hoidot kehittyneet

Diabeteksen hoito on aina yksilöllistä.

– Huonosti hoidettuna kyse on vakavasta sairaudesta, joka aiheuttaa vakavia lisäsairauksia. Ne voivat lyhentää elinikää kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen, mutta hyvällä hoidolla pärjää kyllä. Lisäsairaudet voidaan saada nykyisin hallintaan tai ehkäistä jopa kokonaan.

Viime vuosikymmenen aikana hoidot ovat kehittyneet merkittävästi. Elintapahoidon rinnalle on tarjolla lukuisia lääkevalmisteita, jotka verensokerin laskun lisäksi edesauttavat laihtumista.

– Jos paino jatkaa nousuaan, hoito on yleensä vaikeampaa. Lisäksi on tärkeää saada oireeton diabetes ajoissa kiinni, ja siksi diabetesta seulotaan aktiivisesti.

Tämän päälle Ilanne-Parikka kaipaisi vielä enemmän lihavuusleikkauksia. Suomessa niitä tehdään selvästi vähemmin kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa.

– Hoito on tehostunut paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun vain pitää itse huolta itsestään, sairauden kanssa elämiseen voi suhtautua luottavaisin mielin.

Tyypilliset diabeteksen oireet ovat:

  • Virtsanerityksen lisääntyminen

  • Jano

  • Tahaton laihtuminen

  • Väsymys

Nämä oireet ovat tyypin 1 diabeteksessa yleensä voimakkaita.

Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat olla salakavalia ja jäädä siksi huomaamatta pitkäksikin aikaa. Oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta, ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä.

Lähde: Diabetesliitto