50 vuotta vanhat verinäytteet paljastivat yllättävän totuuden – joka viidenneltä suomalaiselta löytyi merkkejä borrelioosista

rac

Julkaistu:

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset olivat 1970-luvulla viisi kertaa altistuneempia borrelioosille kuin 2010-luvulla.
Paljon julkisuudessa viime aikoina ollut puutiaisten välittämä infektiotauti lymen borrelioosi ei olekaan mikään nykyajan sairaus. Sairaus on ollut Suomessa yleinen jo 50 vuotta sitten. Näin kertoo Turun yliopiston tutkimusryhmän yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n kanssa tekemä tutkimus.

Tutkimus osoitti, että 1970-luvun taitteessa ihmiset olivat viisi kertaa altistuneempia borrelioosille kuin 2010-luvulla.

Kyseessä vakava tauti

Suomessa uutisointi puutiaisten levinneisyydestä ja puutiaisvälitteisten sairauksien yleisyydestä on ollut vilkasta. THL:n tilastoaineistojen perusteella Lymen borrelioosin ilmaantuvuus on viime vuosien aikana kasvanut ja maantieteellinen levinneisyys laajentunut.

Video yllä: Vinkit punkkikauteen — toimi näin metsässä.

Oireet ovat moninaisia. Iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita esiintyy vaihtelevasti.

Todennäköisesti borrelioosia on kuitenkin esiintynyt Suomessa vuosikymmeniä, mutta on ollut epäselvää, miten laajasti ja missä määrin tautia on historiallisesti esiintynyt. Tuoreet tulokset osoittavat, että borrelioosille altistuneiden määrä oli huomattavasti suurempi 50 vuotta sitten verrattuna nykypäivään.

Borrelioosi oli 50 vuotta sitten yleinen, mutta huonosti tunnettu

Turun yliopisto kertoo tiedotteessaan tuloksista.

Bakteeriopin apulaisprofessori Jukka Hytösen tutkimusryhmä tutki yhteistyössä THL:n kanssa vuosien 1968–1972 aikana kerättyjä verinäytteitä. Yhteensä 20 % näistä näytteistä sisälsi borreliabakteeria kohtaan muodostuneita vasta-aineita. Muutama vuosi sitten julkaistiin samankaltainen tutkimus, jossa käytettiin vuonna 2011 kerättyjä verinäytteitä. Näistä näytteistä vain 4 prosenttia sisälsi borreliavasta-aineita.

Tulokset on julkaistu Clinical Microbiology and Infection -lehdessä. Tutkimuksessa käytettiin vuosina 1968–1972 kerättyjä näytteitä ja taustatietoja, jotka kuuluvat THL:n ylläpitämään Autoklinikka-aineistoon.

Autoklinikka-väestötutkimukseen osallistui yli 50 000 vapaaehtoista ympäri Suomea vuosina 1966–1972.

– Tutkimustulosten perusteella voimme sanoa, että 50 vuotta sitten borreliabakteerin aiheuttamat infektiot ovat olleet varsin yleisiä, ja taudin ilmaantuvuus on ollut paljon korkeampi kuin tänä päivänä, tohtorikoulutettava Julia Cuellar tutkimusryhmästä kertoo tiedotteessa.

– Nykyään tauti osataan tunnistaa ja hoitaa, mikä osin selittää infektioiden vähenemisen, Cuellar sanoo.

Altistuneita ympäri koko Suomea

Tutkimustulokset osoittivat, että Lymen borrelioosille altistuneita henkilöitä löytyi 50 vuotta sitten koko Suomesta. Eniten borreliavasta-aineita kantavia henkilöitä oli Etelä- ja Keski-Suomessa.

– 1970-luvun taitteessa Lymen borrelioosi oli vielä tuntematon infektiotauti. Mielenkiintoista oli, että tutkimushenkilöt, joilla oli borreliavasta-aineita, tunsivat itsensä vähemmän terveeksi kuin henkilöt, joilla vasta-aineita ei ollut. Tämä oireilu saattoi hyvinkin johtua käynnissä olevasta borrelioosi-infektiosta, Jukka Hytönen kertoo.

Borrelioosi

Puutiaisen puremakohtaan tulee lähes kaikille ärsytysreaktiona 2–3 cm:n läpimittainen punoitus. Se ei merkitse borreliainfektiota.

Hoitamattomassa borrelioosissa 10–50 %:lle potilaista tulee myöhäisoireita muutaman kuukauden, pisimmillään yli vuoden kuluttua puremasta.

Oireet ovat moninaisia. Iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita esiintyy vaihtelevasti.

Yksi tavallisimmista on kasvohermohalvaus lapsilla ja nuorilla.