”Söin maksimiannoksen särkylääkkeitä päivässä” – yksinkertaiset liikkeet veivät Lindan piinaavan jalkapohjakivun mennessään

Julkaistu:

Jalkakipu
Jalat pysyvät kunnossa kun niitä huoltaa, Linda tietää.
Kipu jalkapohjassa oli lopulta niin kova, että kolmekymppinen Linda Mustakari aloitti aamunsa konttaamalla. Puolison piti hakea yläkerrassa nukkuva vauva, sillä portaiden kipuaminen olisi ollut yhtä tuskaa.

Jalkapohjan jännekalvo oli päässyt pahasti ärtymään.

Kantapäässä tuntuvan kivun tyypillinen syy on jännekalvon rappeuma eli plantaarifaskiitti. Terveyskirjaston mukaan tätä kiputilaa potee jossain elämänsä vaiheessa jopa 10 prosenttia suomalaisista.

Syy ei aina ole selvä, mutta usein kipuiluun liittyy tavallista suurempi jalkaterän rasitus tai voimakas ponnistus. Ylipaino ja toistuva rasitus, esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen, voi herkistää vaivalle. Sen syntyyn voivat vaikuttaa myös asentovirheet.

Lindan kivut alkoivat pikku hiljaa parisen vuotta sitten kun hän odotti kuopustaan. Hän ajatteli kipujen menevän ohi, mutta ne vain pahenivat ja pahenivat.

– Lopulta en enää pystynyt kävelemään kunnolla. Kipu oli aamuisin pahin, koska liikkeelle lähtiessä myös kantakalvo liikkuu.


”Söin maksimiannoksen särkylääkkeitä päivässä”

Kunnallisesta terveydenhoidosta käteen annettiin vain kipulääkeresepti. Epätoivo alkoi jo iskeä Lindaan.

– Söin useita viikkoja maksimiannoksen särkylääkkeitä päivässä. En esimerkiksi voinut mennä koiran kanssa ulos, vaan miehen oli tehtävä se. Hain jopa kainalosauvat, jotta pystyisin kävelemään.

Sinnittelyyn taisi vaikuttaa se, että urheilullisella Lindalla on melko korkea kipukynnys.

Kuin ihmeen kaupalla Linda osui kaupungilla fysioterapiaa tarjoavan yrityksen ständiin. Ständillä mainostettiin kilpailua, jonka palkintona oli puolen vuoden fysioterapia. Heti metromatkalla kotiin Linda klikkaili itsensä mukaan kisaan. Hän oli yksi kilpailun voittajista.

Vain kuukausi fysioterapian jälkeen kivut alkoivat helpottaa. Linda sai pohjallisen ja alkoi harjoitella normaalia askellusta. Jatkuva jalkapohjan reunojen varominen oli jo alkanut muuttaa sitä.

Fysioterapiaan kuului myös hieronta sekä joukko kuntouttavia ja venyttäviä liikkeitä.

Näistä liikkeistä Linda sai apua

1. Pallon rullaus jalan alla
  • Rullaa kovaa palloa jalkapohjan alla kantapohjan alta päkiälle
  • Tee liikettä minuutin ajan.
  • Toista kummallekin jalalle.
2. Pohkeen venytys
  • Tee venytyksiä kaksi kertaa kummallekin jalalle, 20 sekuntia per venytys.
  • Tee ensimmäinen kahden setti venytyksiä jalka suorana, toinen setti jalka polvesta koukistettuna.
  • Tue varpaat rullalla olevan pyyhkeen reunaan niin, että päkiä on maassa ja varpaat kohti kattoa.
  • Nojaa käsillä tarvittaessa kevyesti seinään – tässä ei ole tarkoitus harjoittaa tasapainoa.

3. Varpaille nousu
  • Tue varpaat rullalla olevan pyyhkeen reunaan, pidä päkiän maassa.
  • Nouse varpaille 12 kertaa. Toista kolme kertaa.
  • Nouse varpaille hitaasti, kolmeen laskien. Pysy varpaillasi kahden sekunnin ajan ja laskeudu hitaasti alas.
  • Varmista, että painopiste on enemmän isovarpaalla kuin jalan ulkosyrjällä.

”Tiedän mitä tehdä, jos kipu palaa”

Puoli vuotta myöhemmin Linda ei enää syö särkylääkkeitä vanhaan malliin. Hän pystyy taas elämään normaalia arkea sekä pelaamaan amerikkalaista jalkapalloa, rakasta lajia.

Peruslenkkeily saa jalkapohjan kuitenkin vielä ärtymään.

Kantapääkipujen tärkein hoito on kivun synnyttäneen rasituksen lopettaminen. Täyslepäily ei kuitenkaan Lindalle sovi.

– En haluaa elää niin, että olen kokonaan liikkumatta, mutta tiedän nyt, mitä tehdä jos kantapää alkaa kipuilla. Silloin pidän taukoa ja käyn hierotuttamassa jalkojani. Teen joka päivän fysioterapeutilta saamani liikkeet. Jalat pysyvät kunnossa kun huollan niitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt