Johanna, 20, sairastui kakkostyypin diabetekseen jo teini-iässä – ikävät kommentit satuttavat: ”Elämäntapani eivät ole olleet kovin hyvät”

Julkaistu:

Diabetes
Johanna toivoo, että kenenkään ei tarvitsisi hävetä kakkostyypin diabetekseen sairastumista.
Diagnoosi yllätti. Järkytti, sitten masensi. Johanna, 20, sai kolme vuotta sitten kuulla sairastavansa kakkostyypin diabetesta.

– Eikö jokainen, joka saa diagnoosin kakkostyypin diabeteksesta alle kaksikymppisenä järkyty? hän sanoo.

Varsinkin kun joka puolelta toitotetaan, että ”kakkostyypin diabetes on aikuisten sairaus”. Niin ei kuitenkaan ole, vaan kakkostyypin diabetekseen voi sairastua myös nuorena. Sairaus saattaa myös olla salakavala: moni ei edes tiedä sairastavansa sitä.

Kakkostyypin diabeteksen taustalla vaikuttavat geenit sekä omat elintavat. Yksi hokema kuuluu, että sairaus aiheutetaan itse. Se sai Johannan syyllistämään itse itseään.

– Elämäntapani eivät ole olleet kovin hyvät. Olen syönyt epäterveellisesti, jättänyt aterioita välistä enkä juurikaan liikkunut. Ylipainoakin on.

Johannan isoäidillä on kakkostyypin diabetes ja isällä ykköstyypin.

Kaikki tämä johti siihen, että Johanna ei alkuun jaksanut hoitaa itseään. Lääkkeet jäivät ottamatta, ja Johanna väsyi mittaamaan verensokeriaan.

Negatiivisia kommentteja

Kakkostyypin diabeetikot saavat Johannan mukaan herkästi osakseen negatiivisia kommentteja. Hän on muun muassa kuullut olevansa läski.

Kerran Johanna sai sosiaalisesta mediasta kommentin, jonka mukaan ”kakkostyypit laittavat sairastumisensa geenien piikkiin, koska he eivät suostu myöntämään, että sairaus johtuu omista huonoista elintavoista”.

– Kommentti satutti, Johanna sanoo.

Vastaavankaltainen kommentointi voi johtaa siihen, että nuori sairastunut piilottelee ja häpeää sairauttaan. Turhaan.

Hoitoväsymys vaanii

Tänä päivänä Johanna on paremmassa hoitotasapainossa. Mielialakin on kohentunut. Omista vanhemmista ja ystävistä on ollut tässä iso apu.

– Kasvoin aikuiseksi.

Sairaus ei silti anna yhtään lepopäivää.

– Jos minulla on korkea verensokeri, väsyn. Saattaa nukahtaa mihin tahansa. Jos taas verensokeri menee liian korkeaksi, olen pomminherkkä ja saatan yhtäkkiä raivota. Kun pistän itseäni julkisella paikalla, ihmiset katsovat.

Hoitoväsymys vaanii joka päivä. Pillereiden syöminen kyllästyttää eikä niitä aina meinaisi muistaa ottaa.

Yhteen asiaan Johannalla riittää energiaa loputtomasti.

– Voisin vain piirtää. Istua sisällä ja piirtää, hän sanoo.

Luonnostelu, hiominen ja värien valitseminen on mielekästä puuhaa. Valmis työ saa olon ylpeäksi.

Enemmän vertaistukitoimintaa

Johanna toivoo, että kakkostyypin diabetesta sairastavat saisivat tulevaisuudessa sensorin, joka mittaa verensokeria automaattisesti rasvakudoksesta. Kaikissa kunnissa he eivät sitä vielä saa.

Toiveena on myös se, että kakkostyypin diabetesta sairastavilla nuorilla olisi enemmän vertaistukitoimintaa, jotta he voisivat jakaa ja käsitellä tuntemuksiaan keskenään. Jonain päivänä Johanna haluaa itsekin ryhtyvä vertaistukihenkilöksi.

– Sairaudessa ei ole mitään hävettävää enkä halua, että kukaan tuntee oloaan sen vuoksi yksinäiseksi, Johanna sanoo.

Sen sijaan sairaudesta kannattaa tehdä ystävä, onhan sen kanssa opeteltava elämään.

Johanna painottaa myös hyvän hoidon tärkeyttä.

– Hoitakaa itseänne! Että ette ole tulevaisuudessa opaskoiran varassa.

Haastateltavan nimi on muutettu.

Diabetes

  • Suomessa on arviolta noin 500 000 diabetesta sairastavaa. Enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta.
  • Tyypin 2 diabetes kehittyy asteittain useiden vuosien kuluessa eikä aiheuta voimakkaita oireita.
  • Oireita voivat olla mm. väsymys varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyys tai alakulo, jalkojen särky, näön heikentyminen sekä herkkyys erilaisille tulehduksille.
  • Diabeteksen hoidossa verensokeri pyritään saamaan riittävän lähelle normaalia tasoa. Verensokeriin vaikuttavat oman insuliininerityksen ja -vaikutuksen lisäksi mm. ruokavalio, liikunta, stressi ja muut sairaudet.
  • Verensokeria voidaan alentaa erilaisilla diabeteslääkkeillä.
  • Diabetekseen saattaa liittyä lisäsairauksia, jotka kehittyvät hiljalleen vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Esimerkiksi tiettyjen elinten toiminta voi häiriintyä vakavasti.
  • Tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä painonhallinnalla, ruokavaliolla ja liikunnalla. Normaalipainon säilyttäminen voi lykätä diabeteksen puhkeamista useita kymmeniä vuosia.
Lähde: Terveyskirjasto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt