Infarktia kohti johtavan valtimotaudin oireet ovat salakavalat – kardiologi kertoo kaksi hälytysmerkkiä, joita ei koskaan saa ohittaa

rac

Julkaistu:

Verisuoniterveys
Siinä vaiheessa kun oireita alkaa tulla, valtimonkovettumatauti on edennyt jo pitkälle, sanoo kardiologi.
Hyvänlaatuisia verenkiertohäiriöitä ei ole olemassakaan, sanoo kardiologi Tapio Aalto Mehiläisen sydäntutkimusyksiköstä.

– Potilailla on monesti sellainen käsitys, että ihmiselle voisi tulla jokin tilapäinen verenkiertohäiriö, mutta tällaista ilmiötä ei ole. Siinä vaiheessa kun oireita alkaa tulla, valtimonkovettumatauti on edennyt jo pitkälle, Aalto oikaisee.

Hyvällä verisuoniterveydellä tarkoitetaan sitä, että terveet valtimot toimittavat elimille normaalisti verta, ravintoa ja happea.

– Niin kauan kuin valtimot ovat avoimet, aivot saavat riittävästi verta, sydän jaksaa pumpata, ja kaikki toimii elimistössä.

Valtimonkovettumataudissa valtimot alkavat hitaasti ahtautua, kun liika kolesteroli alkaa kertyä verisuonten seinämiin. Pikkuhiljaa suonen seinämä paksuuntuu ja ahtautuu, ja verenkierto heikkenee. Pahimmassa tapauksessa valtimo voi vähitellen tukkeutua kokonaan, mistä seuraa esimerkiksi sydän- tai aivoinfarkti.

Lievät valtimoahtaumat eivät tunnu voinnissa mitenkään

Koskaan ei Aallon mukaan ole liian aikaista kiinnittää huomiota verisuoniterveyteen, sillä muutokset suonten seinämissä tapahtuvat hyvin hitaasti ja alkavat jo lapsuudessa.

– Valtimonkovettumatautiin voi liittyä hyppäyksenomaisia äkillisiä pahenemisia, mutta keskimäärin se etenee ajan kuluessa hitaasti.

Lievät valtimoahtaumat eivät tunnu voinnissa mitenkään. Oireita alkaa tulla vasta siinä vaiheessa, kun verenkierto on heikentynyt jo huomattavasti.

– Jos esimerkiksi sydämen sepelvaltimot ahtautuvat merkittävästi, oire tulee aluksi esiin fyysisen rasituksen yhteydessä, kun verenkierto ei pysty rasituksessa lisääntymään riittävästi.
Ahtaumat voivat aiheuttaa myös aivoverenkierron häiriöitä, munuaisten toiminnan heikentymistä tai katkokävelyä.

Valtimosairauksien yksi riskitekijä on suvussa esiintyvä taipumus sairastua.

– Geneettiselle alttiudelle emme voi mitään, mutta muihin riskitekijöihin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, Aalto sanoo.

4 riskitekijää, joihin voi itse vaikuttaa:

1. Kohonnut verenpaine

Valtimosairauden riski on sitä korkeampi, mitä korkeampi verenpaine on. Siksi jokaisen aikuisen tulisi seurata verenpainettaan säännöllisesti.

Jos ylipainon pudotus, suolan vähentäminen ja liikunnan lisääminen eivät auta, kohonnutta verenpainetta kannattaa jo varhaisessa vaiheessa alentaa lääkkeillä – etenkin, jos on muitakin riskitekijöitä.

– Verenpainelääkkeet ovat nykyään erittäin hyviä, ja kaikille löytyy sivuvaikutukseton lääkeyhdistelmä, Tapio Aalto sanoo.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa kohonnutta verenpainetta aletaan hoitaa, sitä kevyemmällä hoidolla lopulta selvitään.

2. Korkea kolesteroli

Mitä matalampi veren kolesterolitaso on, sitä paremmin on suojassa valtimosairauksilta.

Kohonneen kolesterolin voi saada kuriin painonhallinnalla, sopivan rasittavalla liikunnalla ja ruokavalioremontilla.

– Suosi monityydyttymättömiä rasvoja, eli kasvisrasvoja ja kalaa, ja vältä punaista lihaa.
Jos korkean kolesterolin lisäksi on muitakin valtimosairauden riskitekijöitä, Aalto suosittelee aloittamaan lääkityksen herkästi.

– Mikäli korkea kolesteroli on ainut riskitekijä, ruokavalion parantamisella pääsee pitkälle.

3. Tupakointi

Yksittäisistä riskitekijöistä voimakkain on tupakointi.

– Suurimman hyödyn saa lopettamalla tupakoinnin. Silloin valtimosairauden riski putoaa kymmenen vuoden sisällä tupakoimattoman väestön tasolle.

Tupakointi on sitä vaarallisempaa, mitä enemmän muita riskitekijöitä on.

– Jos on samaan aikaan tyypin 2 diabetes, kohonnut kolesteroli sekä verenpaine ja ehkä jo valtimosairauden oireita, tupakoinnin jatkaminen on käytännössä itsemurha.

4. Kohonnut verensokeri

Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri pääsee kohoamaan, kun insuliini lakkaa toimimasta kehon rasvakudoksen suuren määrän vuoksi.

– Verensokerin kohoaminen ei anna mitään oireita, mutta verisuonet muuttuvat ikään kuin tahmeiksi, mikä jouduttaa valtimosairauden etenemistä.

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa keskeistä on painonhallinta ja liikunta.

– Sillä lisätään lihasmassan osuutta rasvakudokseen nähden, jotta insuliini saadaan toimimaan paremmin.

Älä koskaan ohita näitä hälytysmerkkejä

1. Rasituksen sietokykysi heikkenee selittämättömästi

Jos keski-ikäinen ihminen huomaa, että rasituksen sieto heikkenee selittämättömästi ja mahdollisesti samaan aikaan ilmenee poikkeavia rintatuntemuksia tai hengästymistä, sydän pitää tutkituttaa.

– Tällaisessa tapauksessa on hyvin suuri mahdollisuus, että valtimosairaus on edennyt sydämen valtimoissa, eli kyseessä on sepelvaltimotauti, kardiologi Tapio Aalto sanoo.

2. Saat ohimenevän halvausoireen

Lyhytaikaisessa halvausoireessa puhe voi puuroutua, et ymmärrä jotakin sanaa tai käsi voi olla vähän aikaa kömpelö.

Vaikka halvausoire menisi minuutissa ohi, sitä ei saa sivuuttaa.

– Päivystykseen pitää hakeutua välittömästi, sillä kyseessä on uhkaava aivoinfarkti, jonka hoito on käynnistettävä viipymättä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt