Uusi tutkimus: Mahassasi voi olla loinen, joka leviää pirullisella tavalla – tartuntahavainnot kasvaneet räjähdysmäisesti

Julkaistu:

Suomen yleisimmäksi loiseksi on noussut Dientamoeba fragilis -niminen alkueläin, jonka tartuntahavainnot ovat lisääntyneet hurjasti viime vuosina.
Tuoreen tutkimukseen mukaan HUSin alueella havaittiin vuonna 2017 peräti 503 uutta tapausta vuonna 2017. Positiivisten löydösten määrä on 20-kertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Helsingin yliopiston ja HUSin tekemä tutkimus julkaistiin hiljattain Eurosurveillance-lehdessä.

–­Dientamoeba oli aiemmin huonosti tunnettu taudinaiheuttaja, eivätkä lääkärit osanneet etsiä sitä. Uusien menetelmien ansiosta tapauksia löytyy nyt enemmän, toteaa infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

HUSin infektioklinikalla on hoidettu tapauksia, joissa tauti on tarttunut perheenjäseneltä toiselle jopa useita kertoja ennen kuin loinen on saatu häädettyä kaikilta tartunnan saaneilta.



Tauti ei siis ole yleistynyt, vaan loishavaintojen voimakkaan kasvun epäillään johtuvan parantuneesta diagnostiikasta eli taudin havaitsemisesta.

Suurin osa suomalaisten kantamista suolistoloisista tarttuu ihmisten matkustellessa trooppisissa tai subtrooppisissa maissa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Dientamoeba fragilis kuitenkin kuuluu kotoperäisiin suolistoparasiitteihin, joka on yleinen myös muissa Pohjoismaissa.

Tartunnan saaneilla on esiintynyt pitkittyneitä vatsavaivoja, yleisimmin löysiä ulosteita, vatsakipuja, turvotusta ja ilmavaivoja. Joillakin oireet olivat kestäneet useita vuosia ennen diagnoosin saamista.

– Jotkut kantavat Dientamoebaa oireettomasti, mutta osa saa hyvinkin hankalia oireita. On hyvä muistaa, että kyseessä on vain yksi monista pitkittyneiden vatsavaivojen syistä, eikä loinen aina selitä oireita. Toisaalta on hienoa nähdä potilaan vuosiakin kestäneiden vatsavaivojen väistyvän, kun loinen onnistutaan häätämään, Kantele sanoo.