Tuore raportti varoittaa maailmanlaajuisen pandemian riskistä – voi tappaa jopa 80 miljoonaa ihmistä

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Maailmanpankin vuonna 2018 perustama Global Preparedness Monitoring Board (GPMB) kertoo tuoreessa raportissaan, että maailmanlaajuisen pandemian riski on kohonnut.

Tilanteeseen ovat syynä esimerkiksi ilmastonmuutos, konfliktit ja lisääntynyt matkailu.

Esimerkkinä A World at Risk -raportissa muistutetaan vuonna 1918 levinneestä espanjantaudista, joka sairastutti yhden kolmasosan maailman väestöstä ja tappoi arviolta 50 miljoonaa ihmistä.

Raportissa arvioidaan, että jos samankaltainen ilmateitse leviävä tartuntatauti lähtisi nyt liikkeelle, epidemia voisi levitä ympäri maailmaa jopa 36 tunnissa, tappaen 50–80 miljoonaa ihmistä.

Ongelmallista raportin mukaan on se, että maailma ei ole varautunut maailmanlaajuisesti leviävään tautiin. Suurin uhka kohdistuu köyhiin maihin, joissa ei ole toimivaa infrastruktuuria ja kunnollista terveydenhuoltojärjestelmää.

Raportissa kuitenkin todetaan, että kaikki taloudet ovat haavoittuvaisia pandemian edessä.

Kuolleisuuden lisäksi pandemian arvioidaan aiheuttavan paniikkia, horjuttavan kansallista turvallisuutta ja vaikuttavan vakavasti maailmantalouteen ja -kauppaan.

”Paljon muuttujia matkassa”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektioepidemiologian johtava asiantuntija Jussi Sane toteaa, että vuoden 1918 pandemiaa ei voida suoraan verrata nykypäivään.

– Kyllä tässä on paljon muuttujia matkassa. Tuolloin ihmisiä kuoli paljon myös jälkitauteihin, joita vastaan on nykyään antibiootit. Muutenkin ihmisten terveydentila oli keskimäärin erilainen sata vuotta sitten.

Sane allekirjoittaa raportissa esitetyn huolen mahdollisen pandemian leviämisnopeudesta.

– Nopeasti leviäminen on ilman muuta selvä asia, kun ihmiset, tavarat ja eläimet liikkuvat hyvin nopeasti ympäri maailmaa. Leviämispotentiaali on suuri, mikäli tautia ei havaita riittävän ajoissa.

”

 Jos pandemia alkaisi huomenna, paljon löytyisi puutteita ja parannettavaa monen asian suhteen.

Raportissa esitettyyn kuolleisuuslukuun Sane ei kiinnitä niinkään huomiota.

– Se luku, 50–80 miljoonaa ihmistä, ei ole niin relevantti mutta suurusluokka on varmasti oikean suuntainen. Oikeaa kuolleisuuslukua ei kukaan osaa arvioida. Pandemialla on kuitenkin valtavia vaikutuksia, paitsi ihmisten terveyteen, myös yhteiskunnassa ylipäätään. Monet sektorit siinä kärsivät.

Maailma ei ole valmis pandemiaan

Karu fakta asiantuntijan mukaan on se, että pandemiariski on olemassa. Se, milloin ja kuinka vakavana pandemia lähtee liikkeelle, on mahdoton asia ennustaa.

– Riippuu paljon viruksen ominaisuuksista ja siitä, mikä tyyppi sattuu muuntautumaan sellaiseksi, että se leviää helposti ihmisestä ihmiseen.

Viimeisin pandemia on vuoden 2009 influenssapandemia, jonka aiheutti ns. sikainfluenssavirus. Aiempia pandemioita olivat Hong Kongin influenssa vuonna 1968, aasialainen influenssa vuonna 1957 ja espanjantauti vuonna 1918.

Entäpä raportin väite siitä, että maailma ei ole valmis pandemiaan? Sane toteaa, että tuomio on pätevä.

– Pandemiaan varautumiseen käytetyt resurssit ovat eri maissa edelleenkin suhteessa hyvin pieniä. Jos pandemia alkaisi huomenna, paljon löytyisi puutteita ja parannettavaa monen asian suhteen.

Puutteet liittyvät Sanen mukaan perusasioihin. Maiden terveydenhuollon ja tautiseurannan toimivuus, valmiussuunnitelmien laatiminen, riittävä laboratoriokapasiteetti sekä riittävän monialainen ja osaava työvoima vaikuttavat Sanen mukaan siihen, miten maa pandemian kestäisi.

Hän sanoo, että vaihtelua osa-alueiden toimivuudessa on paljon sekä maiden välillä, että sisällä.

”Suomella erinomainen valmius vastata laajoihin terveysuhkiin”

Sane kertoo, että Suomella on laadittuna pandemian varautumissuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa suunnitelmassa puhutaan monen sektorin roolista.

– Suomen terveysturvallisuutta, mukaan lukien valmiutta pandemiatilanteeseen, arvioitiin vuonna 2017 ja loppuraportin mukaan Suomella on erinomainen valmius vastata erilaisiin laajoihin terveysuhkiin. Toki useita kehittämiskohteitakin tuli esiin ja valmiutta tulee jatkuvasti ylläpitää.

Sane toteaa, että maailmalla liikkuvista taudeista saadaan koko ajan kansainvälistä tilannekuvaa WHO:n ja Euroopan tautikeskuksen (ECDC) kautta.

– Tiedonvaihto maiden välillä on tärkeää ja se on osa varautumista pandemiaan. On hyvä, että myös tieto liikkuu nopeasti tässä nopeassa maailmassa.