Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotteessaan. THL:n mukaan lihavuus yleistyy Suomessa erityisesti työikäisten, eli 30–64-vuotiaiden joukossa.
Tilanne selviää FinTerveys 2017 -tutkimuksesta, jonka mukaan 30 vuotta täyttäneistä miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Lihavia miehistä oli 26 ja naisista 28 prosenttia.
Lähes joka toinen aikuinen oli tutkimuksen mukaan vyötärölihava. Vyötärölihavuus on erityisen haitallista terveydelle.
Ylipaino on yleistä Suomessa myös lasten keskuudessa. Vähän reilu neljännes 2–16-vuotiaista pojista oli vähintään ylipainoisia vuonna 2018. Samanikäisten tyttöjen kohdalla vähintään ylipainoisten osuus oli 18 prosenttia. Pojista lihavia oli 8 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia.
Kakkostyppin diabeteksen riski kahdeksankertainen
Toisaalta taas diabeteksen saralla on tapahtunut kehitystä. Väestön keskimääräinen verensokeritaso ei ole kasvanut, ja uusien kakkostyypin diabetestapauksien määrä on pienentynyt.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa. Tämä johtuu muun muassa väestön vanhenemisesta, taudin varhaisemmasta tunnistamisesta ja diabetesta sairastavien eliniän pitenemisestä paremman hoidon vuoksi.
Tutkimuspäällikkö Jaana Lindströmin mukaan kakkostyypin diabeteksen kanssa mennään parempaan suuntaan, mutta lihavuuden lisääntyminen voi pahimmillaan kääntää suunnan huonompaan.
– Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lihavilla kahdeksankertainen normaalipainoisiin verrattuna, kertoo Lindström THL:n tiedotteessa.
Lihavuuden ehkäisyä on tehostettava
Maailman terveysjärjestö WHO pyrkii siihen, että lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen pysähtyvät maailmanlaajuisesti vuoteen 2025 mennessä. THL:n mukaan WHO:n asettamaan kansainväliseen tavoitteeseen ei päästä Suomessa ilman aiempaa tehokkaampia ehkäisytoimia.
Erikoistutkija Annamari Lundqvistin mukaan mitään yksittäistä toimenpidettä väestön lihomisen pysäyttämiseksi ei ole. Lundqvistin mukaan tarvitaan paitsi poliittisia päätöksiä, myös ravitsemusohjausta, liikkumista edistävää yhdyskuntasuunnittelua sekä terveydenhuollon toimia.
WHO julkaisi kansainvälisen kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman vuonna 2013. Ohjelma tavoittelee muutosta myös muun muassa alkoholin, liikunnan ja tupakoinnin saralla.
