Hyttyset levittävät kavalaa sairautta – ihmisiin tarttuvaa jänisruttoa havaittu viime vuotta enemmän

Julkaistu:

Jänisrutto
Jänisruttoa esiintyy eniten loppukesällä ja alkusyksynä. Tyypillisimmin jänisruttotartunnan saa hyttysenpistosta.
Jäniksistä ihmisiin tarttuvaa jänisruttoa on tavattu Suomessa viime vuotta enemmän.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektioepidemiologian johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo, että todettuja tartuntoja on tällä hetkellä 32 kappaletta.

Tapausten määrän odotetaan nousevan syksyn aikana, mutta isompi piikki on Sanen mukaan edessä vasta lähivuosina.

– Tularemia eli jänisrutto etenee useamman vuoden sykleissä. Tartuntatapauksia on joka vuosi, mutta tapausten määrässä vaihteluväli on suurta.

Vuonna 2016 tautiin sairastui lähes 700 ihmistä. Viime vuonna tartuntoja listattiin Sanen mukaan ainoastaan 7 kappaletta.

– Tänä vuonna luku tulee vielä nousemaan, mutta mihinkään satoihin tartuntamäärät eivät tänä vuonna nouse.

Sane kertoo, että Ruotsissa ollut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon jänisruttotapauksia. Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa taudin tiimoilta.
Jänisrutto on pääasiassa eläinten tauti, mutta se voi tarttua myös ihmiseen. Jäniksille tauti on yleensä tappava, ja eläinten epidemia voi näkyä luonnossa kuolleina jäniksinä.

Tautia esiintyy loppukesän ja alkusyksyn aikana varsinkin Pohjanmaan maakunnissa ja Keski-Suomessa.

– Tavallisimmin taudin saa hyttysenpistosta, mutta jänisruttoa levittävät myös esimerkiksi paarmat, myyrät, hiiret ja jänikset.

Tartunnan voi saada myös bakteerin saastuttamasta ruoasta, juomasta tai hengittämällä bakteerin sisältämää pölyä. Jänisrutto ei tartu suoraan ihmisestä toiseen.

Bakteeri voi säilyä kuukausia elinkykyisenä maaperässä, vedessä ja eläinten raadoissa.

Voi aiheuttaa keuhkokuumetta

Sane kertoo, että taudinkuva jänisrutossa riippuu tartuntatavasta. Itämisaika vaihtelee yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon, mutta on keskimäärin kolmesta viiteen vuorokautta.

– Hyttysenpistosta tarttunut jänisrutto nostaa yleensä kuumeen. Pistokohdan ympärille voi muodostua haavauma ja pistokohdan läheiset imusolmukkeet voivat tulehtua.

Hengitysteitse tarttunut jänisrutto voi aiheuttaa keuhkokuumetta. Keuhkokuume onkin jänisruton ainoa vakava tautimuoto. Muita tautimuotoja ovat nielun ja kaulan alueen imusolmukkeiden tulehdus tai silmien sidekalvontulehdus. Monilla jänisruttoa sairastavista esiintyy myös ihottumaa.

– Tartunta on usein oireeton tai lieväoireinen ja tutkimusten mukaan suurin osa infektioista jää diagnosoimatta.

Jänisrutto ei aiheuta ihmiselle välitöntä vaaraa. Suomessa vakavat tai jopa kuolemaan johtavat tapaukset ovat Sanen mukaan hyvin harvinaisia.

Näin ehkäiset tartunnan

Jänisruton tarttumista voi ehkäistä peittävällä vaatetuksella ja hyönteistentorjunta-aineilla, jotka estävät hyönteisten pistoja.

Sairaita tai kuolleita eläimiä käsiteltäessä on suojauduttava käyttämällä suojakäsineitä ja -vaatetusta. Käsittelyn jälkeen on huolehdittava riittävästä hygieniasta pesemällä kädet hyvin vedellä ja saippualla.

– Kannattaa tietenkin pohtia, onko tällaisia eläimiä pakko koskea ja käsitellä, Sane huomauttaa.

Ruoaksi valmistettava riistaliha on kypsennettävä huolellisesti, jotta tautia voidaan ehkäistä. Myös kaivovesi tulee suojata niin, että eläimet eivät pääse saastuttamaan sitä.

Ruokavirasto tutkii näytteet eläintautien varalta

Ruokavirasto tutkii Oulun toimipaikassa luonnosta löytyneitä eläinnäytteitä eläintautien varalta kaikkialta Suomesta.

Erikoistutkija Minna Nylund kertoo, että Ruokavirastossa jänisruttotapauksia on todettu tänä vuonna alle 10 kappaletta.

– Tapauksia on ollut kuusi, neljä Oulusta, yksi Muhokselta ja yksi Kouvolasta.

Nylund kertoo, että määrät vaihtelevat vuosittain hyvin paljon.

– Joinakin vuosina on havaittu jopa kolmisenkymmentä jänisruttotapausta, kun taas jonain vuonna niitä ei ole ollut yhtään.

Nylundin mukaan luonnossa liikkuja voi lähettää löytämänsä kuolleen eläimen Ruokavirastoon tutkittavaksi.

Ruokavirasto muistuttaa, että esimerkiksi kuolleena löydettyjä jäniksiä käsiteltäessä on aina syytä käyttää suojakäsineitä. Myös metsästäjien olisi hyvä käyttää esimerkiksi kertakäyttöisiä muovikäsineitä jäniksiä nylkiessään ja avatessaan.

Näin jänisrutto tarttuu

  • Jänisrutto eli tularemia on pääasiassa eläinten tauti mutta voi tarttua myös ihmiseen. Ei tartu ihmisestä toiseen.
  • Suomessa tartuntaa välittävät hyttyset, myyrät, hiiret, jänikset, piisamit, paarmat, mäkärät ja punkit.
  • Tarttuu yleensä hyttysenpistosta, mutta voi tulla myös suoraan sairaasta eläimestä tai bakteeria sisältävästä ruoasta tai juomasta.
  • Taudin voi saada myös hengittämällä Francisella tularensis -bakteeria sisältävää pölyä.
  • Tavallisia oireita ovat kuume, hyttysen pistokohtaan kehittyvä haavauma ja tulehdus läheisissä imusolmukkeissa.
  • Voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta, nielun ja kaulan imusolmukkeiden tulehdusta, silmien sidekalvontulehdusta tai ihottumaa.
  • Jänisruttoa hoidetaan antibiooteilla ja taudin kesto on muutamista päivistä viikkoihin.
Lähde: THL

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt