Sadattuhannet suomalaiset sairastavat uniapneaa tietämättään – tyypillisin oire ilmenee päivällä, ei yöllä

rac

Julkaistu:

Uniapnea
Uniapnean oireisiin liittyy usein voimakas päiväväsymys, joka voi aiheuttaa esimerkiksi kokouksissa nukahtelua.
Uniapneaa sairastavien määrän arvioidaan olevan Suomessa noin 300 000–350 000. Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanteen mukaan näistä vain muutama kymmenen tuhatta on diagnosoituja.

Puolanteen mukaan tyypillisin uniapnean oire on päiväväsymys, joka ilmenee esimerkiksi kokouksissa tai televisiota katsellessa tahattomana nukahteluna.

– Tällaisessa rauhallisessa hetkessä kun esimerkiksi istut, niin nukahdat tahtomatta, Puolanne kuvailee.

Puolanteen mukaan myös päivän aikana häviävät aamupäänsäryt, ärtynyt ja masentunut mieliala sekä muisti- ja keskittymisvaikeudet voivat kieliä uniapneasta.

– Sitten on myös ihmisiä, jotka heräävät siihen hengityskatkokseen. Siitä tulee tukehtumisen tunne, joka voi laukaista sen mielikuvan, että nyt pitää hakeutua hoitoon, Puolanne sanoo.
Monet eivät kuitenkaan itse havahdu yölliseen hengityskatkokseen ja sairastavat uniapneaa tietämättään. Tällöin kanssanukkuja, esimerkiksi puoliso, voi tarkkailla nukkujan hengitystä.

– Puolisoita kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Jos hän sanoo, että ehtii laskea vaikka kahteenkymmeneen, etkä ole vielä vetänyt henkeä sisään, niin silloin pitää ilman muuta lähteä selvittämään, onko kyse uniapneasta, Puolanne sanoo.

Kaksi kolmesta uniapneaa sairastavista ovat lihavia

Lähes 30 vuotta uniapneaa tutkinut Tarja Saaresranta lisää oirelistaan yöhikoilun, toistuvan yöllisen vessassa käynnin ja heikentyneen libidon. Saaresrannan mukaan vajaalla puolella potilaista esiintyy merkittävää päiväväsymystä.

– Väsymyksen yleisin syy ei kuitenkaan ole uniapnea. Silloin kannattaa hakeutua lääkäriin, jos on voimakasäänistä kuorsausta ja toistuvia hengityskatkoja, Saaresranta sanoo.

Saaresranta on keuhkosairausopin ma. professori Turun yliopistossa sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja.

 

Jos alkoholia on yksikin annos veressä nukkumaan mennessä, se pahentaa uniapneaa.

Hänen mukaansa kaksi kolmesta uniapneaa sairastavista ovat lihavia. Tällöin painonpudotus ja -hallinta ovat hoidon kannalta keskeisiä.

– Terveelliset elintavat on kaiken perusta. Liikunta vähentää hengityskatkoksia vaikkei paino putoaisikaan.

Epäterveelliset elintavat kuten tupakointi ja alkoholin käyttö vaikuttavat suoraan uniapnean oireiluun.

– Jos alkoholia on yksikin annos veressä nukkumaan mennessä, se pahentaa uniapneaa. Tupakointi turvottaa limakalvoja, mikä myös pahentaa uniapneaa, Saaresranta selittää.

Myös allerginen nuha voi aiheuttaa uniapneaa, ja Saaresrannan mukaan sen hoitaminen voi joskus korjata uniapnean kokonaan. Myös tukisukkien pitäminen päivisin voi helpottaa uniapneaa, sillä ne estävät nesteen kertymisen alaraajoihin.

– Meillä kertyy maan vetovoiman vaikutuksesta nestettä alaraajoihin, ja kun kallistamme pään tyynylle, tapahtuu ihan samalla tavalla kuin kallistaisit pulloa. Neste valuu hiljalleen kaulalle ja ahtauttaa hengitysteitä, Saaresranta kertoo.

Ylipainehengityshoito tuo avun monelle

Vaikeampaan uniapneaan on myös muita hoitokeinoja. Ylipainehengityshoidossa eli CPAP-hoidossa ylipaineistettua huoneilmaa hengitetään kasvoille asetettavan nenämaskin kautta. Se estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana.

Toinen vaihtoehto on uniapneakisko. Se on yöksi suuhun asetettava kisko, joka vetää leukaa eteenpäin ja estää siten hengitysteiden tukkeutumista.

Terveyskirjaston mukaan CPAP on ensisijainen uniapnean hoitomuoto, kun taas uniapneakisko soveltuu erityisesti lievää uniapneaa sairastavien hoitomuodoksi tai niille, joille CPAP-laite ei käy.

– Jos sitä (CPAP-laitetta) käyttää, niin ihan hyvin selviää ja pärjää, mutta tietysti se on aika iso laite kasvoilla maskeineen. Voi käydä niin, ettei pysty nukkumaan laitteen kanssa, Puolanne sanoo.

 

Nämä, jotka ovat nyt heränneet ovat keski-ikäisiä miehiä, jotka eivät hakeudu hoitoon niin herkästi kuin naiset.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on Saaresrannan mukaan yli 11 000 CPAP-laitteen käyttäjää ja yli 2 000 uniapneakiskojen käyttäjää. Harvinaisissa tapauksissa voidaan turvautua myös leikkaushoitoon.

– Jos esimerkiksi leuan purentasuhteissa on voimakasta poikkeavuutta, voidaan tarvita monivaiheista leukojen siirtoleikkausta. Näitä tehdään Tyksissä 5–10 kappaletta vuosittain, eli ne ovat todella harvinaisia.

– Toki voi olla, että nenä on niin tukkoinen, että korvalääkäri tekee toimenpiteitä ja esimerkiksi suoristaa nenän väliseinää. Tämäntyyppisiä toimenpiteitä tehdään enemmänkin, Saaresranta jatkaa.

Joskus uniapnean hoidossa voidaan Saaresrannan mukaan tehdä myös lihavuusleikkauksia, jos potilaan painoindeksi on yli 35 ja muut edellytykset leikkaukselle täyttyvät.

”Uniapneaan ei sinänsä kuole”

Yö-yhtyeen keulakuva Olli Lindholmin uniapneaan liitetty kuolema on kasvattanut hoitoon hakeutuvien määrää koko Suomessa, myös Tyksissä.

– Se on tosi hyvä asia. Nämä, jotka ovat nyt heränneet ovat keski-ikäisiä miehiä, jotka eivät hakeudu hoitoon niin herkästi kuin naiset, Hengitysliiton Mervi Puolanne sanoo.
Tarja Saaresranta haluaa korostaa uniapneasta käydyssä keskustelussa hänen mukaansa hyvin vähälle huomiolle jäänyttä näkökulmaa. Hän toppuuttelee uniapnean julkisuudessa saamia mittasuhteita.

– Uniapneaan ei sinänsä kuole. Kyllä luonto järjestää niin, että me herätään, kun ollaan vähän aikaa hengittämättä.

Hengityskatkokset kuitenkin rasittavat esimerkiksi sydäntä hapenpuutteen vuoksi, mikä voi johtaa kuolemaan. Saaresranta muistuttaa, ettei uniapnea ole akuutti sairaus, vaan se kehittyy hiljalleen.

– Toki se lisää kuolleisuutta, mutta ei siinä määrin, mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää. Pitkässä juoksussa kuoleman riski todella on noin kaksinkertainen näiden muiden sairauksien kautta, jos hengityskatkoja on useammin kuin joka toinen minuutti. Mutta se edellyttää muita tauteja ja myös sitä, että ne muut taudit eivät ole optimaalisesti hoidettuja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt