Pienikin elintapamuutos voi ehkäistä muistisairautta – etenkin yksi arkinen asia toimii: ”Millään lääkkeellä ei ole niin monimuotoisia vaikutuksia”

Julkaistu:

Muistisairaudet
Pienikin elintapamuutos voi auttaa ratkaisevasti muistisairauden ehkäisemisessä. Etenkin liikunnalla on moninaisia hyviä vaikutuksia aivoterveydelle.
Britanniassa tehty laaja tutkimus osoitti, että terveillä elämäntavoilla voi pienentää sekä sydän- että aivosairauksien riskiä. Jo pienilläkin positiivisilla elintapamuutoksilla voi olla ratkaiseva merkitys muistisairauden syntymisessä.

Brittitutkimuksesta kertoi Helsingin Sanomat.

Tutkimuksessa seurattiin lähes kymmenen tuhannen henkilön elintapoja ja terveydentilaa keskimäärin 25 vuoden ajan. Tutkimushenkilöt olivat työskennelleet Britannian valtionhallinnossa 1980-luvulla.

Tutkittavat jaettiin elintapojen perusteella kolmeen ryhmään, joista yksi edusti ihanteellisia, toinen heikkoja ja kolmas keskitason tottumuksia. Ihanteellisiin tottumuksiin luettiin tupakoimattomuus tai tupakoinnin lopettaminen vähintään viisi vuotta sitten, alle 120/80 verenpaine, terveelliset ruokailutottumukset, normaalipaino sekä reipas liikunta kaksi ja puoli tuntia viikossa tai 75 minuuttia rankasti.

Tottumukset katsottiin heikoiksi, jos tupakointi jatkui, jos terveellistä ruokaa syötiin vain harvoin, jos liikuntaa ei harrastettu lainkaan ja jos painoindeksi oli yli 30 ja verenpaine yli 140/90.

Muistisairauden riski oli kaikkein pienin niillä, joiden elintavat ja tottumukset olivat ihanteelliset 50 vuoden iässä. Vastaavasti vaara oli suurin, jos elintavat olivat huonot.


Pienikin muutos on hyvästä

Geriatrian professori ja aivotutkija Miia Kivipelto toteaa brittitutkimuksen vahvistavan samoja tuloksia, joita Suomessa on saatu vuosia sitten.

– Yhteys elämäntapojen ja muistisairauksien välillä on selkeä myös tämän brittitutkimuksen mukaan. Kohortti on ollut iso ja seuranta-aika pitkä, mikä on hienoa.

– Riski on sitä suurempi mitä enemmän on riskitekijöitä, ja jo pienikin positiivinen muutos elintapoihin on hyväksi. Ei ole pakko yrittää muuttaa kaikkea kerralla, Kivipelto tiivistää.

Suomalaissa Caide- ja Finger-tutkimuksissa on saatu selville, että vaikka henkilöllä olisi geneettisesti kohonnut riski sairastua Alzheimerin tautiin, riskiä pystyy pienentämään tai taudin alkua lykkäämään omilla valinnoilla ja elämäntapamuutoksilla.

– Muutokset aivoissa voivat alkaa jo 20 vuotta ennen taudin diagnoosia: aivoihin alkaa kertyä beeta-amyloidia jo ennen kuin oireita alkaa ilmaantua. Voikin sanoa, että ikinä ei ole liian varhaista aloittaa taudin ennaltaehkäisyä. Ja vaikka jo olisi muistihäiriöitä, muutokset ovat hyödyksi ja auttavat ylläpitämään elämänlaatua ja toimintakykyä.


Ensioireena lähimuistin heikkeneminen

Muistisairauden oireet alkavat lisääntyä 60–65 ikävuoden jälkeen. Ensimmäinen oire on yleensä lähimuistin heikkeneminen.

– Myös persoona voi muuttua, voi tulla masentuneisuutta, saamattomuutta, aloitekyvyttömyyttä ja alakuloisuutta; tuntuu, ettei pääse liikkeelle. Myös kielelliset vaikeudet ovat tavallisia.

Stressi ja huono nukkuminen voivat aiheuttaa muistin pätkimistä kenelle tahansa. Miia Kivipelto suosittelee hakeutumaan lääkärin juttusille, jos aivotoiminta tuntuu takkuavan myös ilman stressiä, huolia ja huonosti nukuttuja öitä.

– Ja jos tilanne alkaa haitata työntekoa, tai omaiset tai työkaverit huomaavat muutoksen.

 

Liikunta on oikein ihmelääkettä. Millään varsinaisella lääkkeellä ei ole niin monimuotoisia vaikutuksia aivo- ja sydänterveydelle sekä hyvinvoinnille. –Geriatrian professori Miia Kivipelto

Huomioi riskitekijät

Riskitekijöiden huomioiminen on tärkeää varsinkin, jos suvussa on muistihäiriöitä.

Riskitekijät ovat samoja, jotka altistavat myös sydänsairauksille, eli kohonnut verenpaine, kolesteroli, sokeriarvot ja painoindeksi.

– Kannattaa katsoa, että ne pysyvät hyvissä lukemissa. Ja jos eivät pysy, sitten on hyvä miettiä, mikä auttaisi: pitääkö hankkia verenpainelääkitys ja miten painon saisi kuriin?

Kivipellon mukaan parasta lääkettä on päivittäinen liikunta.

– Voi sanoa, että liikunta on oikein ihmelääkettä. Millään varsinaisella lääkkeellä ei ole niin monimuotoisia vaikutuksia aivo- ja sydänterveydelle sekä hyvinvoinnille.

10 keinoa ehkäistä muistisairautta

  1. Liiku päivittäin.
  2. Syö terveellisesti ja monipuolisesti: paljon kasviksia, marjoja, vihanneksia, kalaa, kalaöljyä, hyviä rasvoja, vitamiineja, antioksidantteja, täysjyvää ja kuitua.
  3. Käytä aivoja, yritä pinnistellä muistia ennen kuin katsot Googlesta.
  4. Opettele uusia asioita.
  5. Anna aivoille myös lepotaukoja, lähde esimerkiksi luontoon.
  6. Vietä aikaa muiden ihmisten seurassa.
  7. Varmista, että saat riittävästi hyvää unta. Älä anna kännykän häiritä.
  8. Vältä pitkäaikaista stressiä.
  9. Vältä ylipainoa.
  10. Lopeta tupakointi.
Lähde: professori Miia Kivipelto

Muistisairaudet

  • Suomessa on arviolta 190 000 muistisairasta henkilöä.
  • Vuosittain sairastuu noin 14 500 henkilöä.
  • Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti.
  • Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita.
  • Työikäisistä 35–65-vuotiaista yli 7 000:lla on todettu etenevä muistisairaus.
  • Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kolme neljästä sairastaa muistisairautta.
Lähde: THL

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt