Liha ja kananmuna voivat pienentää dementiariskiä – suomalaistutkija: ”Näiden välillä on havaittu yhteys”

Julkaistu:

Dementia
Suomalaistutkijat havaitsivat yhteyden kananmunissa ja lihassa esiintyvän yhdisteen ja alentuneen dementiariskin välillä.
Erityisesti kananmunissa ja lihassa esiintyvän koliiniyhdisteen saanti on yhteydessä pienempään dementiaan sairastumisen riskiin. Asia käy ilmi heinäkuun lopussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistuneista eniten fosfatidyylikoliinia saaneen neljänneksen riski sairastua dementiaan oli 28 prosenttia pienempi kuin vähiten ravintoainetta saaneella neljänneksellä.

Koliini on elimistölle välttämätön ravintoaine, joka esiintyy ruoassa useimmiten erilaisina yhdisteinä. Koliinia tarvitaan muun muassa hermoston välittäjäaineen, asetyylikoliinin, valmistamiseen.

Vaatii lisää tutkimuksia

Asiaa tutkinut väitöskirjatutkija Maija Ylilauri Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että kyseessä on vasta yksittäinen havainnoiva tutkimus, josta ei voida vetää suoria johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista.

– Ei voida siis sanoa, että suurempi fosfatidyylikoliinin saanti pienentää dementiariskiä, vaan näiden välillä on havaittu yhteys.

Ylilaurin mukaan syy-seuraussuhteen osoittamiseksi pitäisi tehdä kokeellisia tutkimuksia, joissa vertailtaisiin suoraan fosfatidyylikoliinin vaikutuksia koehenkilöihin.

– Esimerkiksi jaettaisiin joukko ihmisiä kahteen ryhmään, joista toiset söisivät runsaasti vaikkapa kananmunia ja toinen ryhmä ei söisi. Tietyn ajan jälkeen näille teetettäisiin testejä ja tutkittaisiin, havaitaanko näiden ryhmien välillä eroja, Ylilauri antaa esimerkkinä.

 

Meidän tutkimuksessa kananmunien käyttömäärä on ollut enimmillään noin yhtä kananmunaa päivässä, eli suhteellisen maltillista.

Kananmuna omassa sarjassaan

Tutkimuksessa havainnoidut henkilöt saivat fosfatidyylikoliinia päivässä keskimäärin 188 milligrammaa. Noin 39 prosenttia tästä saatiin kananmunia syömällä, 37 prosenttia lihasta.

Yksi kananmuna sisältää ravintoainetta noin 130 milligrammaa. Lihan ravintoainepitoisuudet vaihtelevat lihatyypeittäin.

– Tutkimuksessa käytetty lihan muuttuja sisältää prosessoidun ja prosessoimattoman punaisen lihan, vaalean lihan, sisäelimet ja riistan. Se ei ole niin selkeä joukko kuin kananmuna, Ylilauri sanoo.

Fosfatidyylikoliinia saadaan kananmunien ja lihan ohella muun muassa hedelmistä, marjoista, kasviksista, kalasta, viljoista, maitotuotteista ja rasvoista. Määrät ovat kuitenkin Ylilaurin mukaan huomattavasti pienempiä.

– Kyllä ne painivat aivan eri sarjassa. Meidän aineistossamme vain vajaat seitsemän prosenttia tuli hedelmistä, marjoista ja vihanneksista, reilu viisi prosenttia kalasta ja muista lähteistä vielä vähemmän, Ylilauri kertoo.


Suojaavia tekijöitä on paljon

Tästä ei voi kuitenkaan Ylilaurin mukaan vetää johtopäätöksiä siitä, että kananmunia ja lihaa syömällä voisi ehkäistä dementiaa, tai että kasvissyöjillä olisi suurempi riski sairastua dementiaan. Kyseessä on vain yksi tekijä muiden joukossa.

– Dementia on monitekijäinen sairaus ja siltä mahdollisesti suojaavia tekijöitä on paljon. Yksi niistä on monipuolinen suositusten mukainen ruokavalio.

Ylilauri ei kannusta runsaaseen kananmunien syöntiin dementian ehkäisyn toivossa.

– Meidän tutkimuksessa kananmunien käyttömäärä on ollut enimmillään noin yhtä kananmunaa päivässä, eli suhteellisen maltillista.

Runsasta aineistoa

Tutkimuksen aineistona käytettiin aiemman sepelvaltimotautitutkimuksen tietoja. Aineisto koostui noin 2 500 itäsuomalaisen 42–60-vuotiaan miehen ruokailu- ja elintavoista sekä terveydentilasta. Elintavat selvitettiin vuosina 1984–1989.

Ylilaurin mukaan alkuperäisen tutkimuksen aineisto on runsas, vaikka se tehtiin alunperin eri näkökulmasta. Dementiayhteys ei ole ainoa tutkimus, johon aineistoa on käytetty.

– Nämä kaikki tiedot voidaan yhdistää terveysrekisteritietoihin, joten se tarjoaa laajat mahdollisuudet tutkia hyvin monenlaisia asioita, Ylilauri kertoo.

Miesten sairaus-, kuolinsyy- ja lääkekorvaustietoja seurattiin keskimäärin 22 vuoden ajan. Tutkimuksen seurannan aikana 337 miestä sairastui dementiaan.

Lisäksi neljä vuotta alkumittausten jälkeen noin 500 tutkittavaa suoritti muistia, tiedonkäsittelykykyä ja kielellistä sujuvuutta mittaavat testit. Ravintoainetta eniten saaneet menestyivät testeissä paremmin kuin sitä vähiten saaneet.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt