Tunnista Alzheimerin taudin ensioireet – 9 merkkiä siitä, että muistisairaus on ehkä jo alkanut

rac

Julkaistu:

Muistisairaus
Toistaiseksi kaikki käytössä olevat lääkkeet ovat Alzheimerin taudin etenemistä hidastavia. Parantavia lääkkeitä ei vielä ole.
Muistisairauden ensimerkit aiheuttavat usein pelkoa ja ahdistusta, mikä helposti johtaa siihen, että tutkimuksiin hakeutumista vältellään.

– Tällaista viivyttelyä on usein havaittavissa, sanoo lääketieteen tohtori Riitta Lahtonen.

Tällä hetkellä diagnosoituja muistisairaita on Suomessa noin 200 000, sekä arviolta toiset 200 000 niitä, joilla on jo lieviä oireita mutta ei vielä diagnoosia, kertoo Lahtosen ja tietokirjailija Varpu Tavin tuore teos Muistisairaan selviytymisopas (Docendo).

Muistisairaiden määrän ennustetaan lähivuosina edelleen kasvavan tuntuvasti, mikä tarkoittaa, että yhä useampi kohtaa sairauden ensimerkit joko omalla kohdallaan tai lähipiirissä.
Kirjan mukaan läheisetkään eivät aina osaa yhdistää oireilua muistisairauteen, sillä Alzheimerin tauti kehittyy usein hitaasti.

Sairastunut ei opi enää uusia asioita

Tavallisinta on Alzheimerin alkaminen muistioireilla.

Kun lähimuisti heikkenee, sairastuneen kyky muistaa tapahtumia, kohtaamisia ja jopa arkisia rutiineja huonontuu. Hän voi esimerkiksi unohdella sovittuja asioita tai esineiden säilytyspaikkoja eikä enää opi uusia asioita, kuten kodinkoneiden käyttöä.

– Läheiset alkavat huomata, että sairastunut puhuu samoja juttuja koko ajan, hänellä on kaikki kadoksissa, ja pientä harhaluuloisuuttakin voi tulla. Tällaisissa tilanteissa omaiset usein ohjaavat tutkimuksiin.

Yksin asuvien tilanne voi olla heikompi.

– He ovat tottuneet tulemaan yksin toimeen, eikä lähellä välttämättä edes ole ketään, joka huomaisi oireet ja ohjaisi tutkimuksiin.

9 merkkiä Alzheimerin taudista:

  1. Saman asian kyseleminen monta kertaa peräkkäin.
  2. Tavaroiden jatkuva hukkaaminen, mikä puolestaan synnyttää vainoharhaisuutta (”naapuri käy varastamassa” jne.)
  3. Sanojen ja nimien unohtaminen.
  4. Omatoimisuuden heikkeneminen.
  5. Nähdyn hahmottamisen heikkeneminen.
  6. Hajuaistin heikkeneminen.
  7. Puheentuottamisen vaikeutuminen.
  8. Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muuttuminen.
  9. Yleisen toimintakyvyn heikkeneminen.
  • Huomaa: Stressi ja masennus saattavat aiheuttaa samanlaisia oireita.

Ensioireet herättävät torjuntaa, mutta hoitoon tulisi hakeutua heti

Muistisairauden ensioireet herättävät tyypillisesti torjuntaa. Sairastunut vaistoaa, ettei kaikki ole kunnossa, mutta hänen – ja usein omaistenkin – on vaikea hyväksyä sairastumista.

– Sairastuminen ymmärrettävästi pelottaa ja ahdistaa. Siksi varsinkin ihmiset, jotka ovat tottuneet pärjäämään itsenäisesti, keksivät kaikennäköisiä välttämiskeinoja, jotta asiaa ei tarvitsisi kohdata.

Lahtonen korostaa, että jos oireita ilmaantuu, tutkimuksiin olisi kuitenkin hakeuduttava viipymättä.

Alzheimerin taudissa muistin heikentyminen jatkuu koko sairauden ajan. Toistaiseksi kaikki käytössä olevat lääkkeet ovat taudin etenemistä hidastavia, eikä parantavia lääkkeitä ole vielä käytössä.

– Kun diagnoosi saadaan ajoissa, lääkitys pystytään aloittamaan aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan hidastaa taudin etenemistä. Tämän näen kliinisessä työssä kaikkein tärkeimpänä asiana, Lahtonen painottaa.

Diagnoosin saaminen helpottaa

Kirjan viesti on, että myös muistisairaan elämä voi olla mielekästä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaan hoito aloitetaan, sitä tehokkaammin sairauden etenemistä voidaan hidastaa ja saada sairastuneelle lisää useita mielekkäitä elinvuosia.

Lahtonen on huomannut työssään, että vaikka lääkärin diagnoosia vältellään, usein sen saaminen kuitenkin helpottaa.

– Minkälainen tahansa diagnoosi onkin, se vie pois pelkoa ja ahdistusta – kuten muissakin sairauksissa.

”Äidille tuli kummallisia pakkomielteitä”

Omaiset kertovat Muistisairaan selviytymisopas -kirjassa, miten Alzheimerin tauti muutti läheistä:

”Ensin muuttui hänen (äidin) käytöksensä, ja hänelle tuli kummallisia pakkomielteitä. Kun olimme mökillä, hänen oli kesken kaiken lähdettävä kaupunkiin pesemään pyykkiä, ihan jatkuvasti. Mitään todellista syytä siihen ei ollut, eikä siinä auttanut ehdotus viedä pyykkejä pesulaan. Ajankäyttö muuttui ihan höpöksi ja hänen persoonallisuutensa muuttui.”

Tiina

”Isällä taas ensioire oli ajantajun katoaminen. Hän kyseli monta kertaa peräjälkeen, mikä viikonpäivä nyt on.”

Tiina

”Alzheimerin tautiin sairastumisen jälkeen äidin ruokamaku on muuttunut hyvin suppeaksi. Hän haluaa syödä vain pehmeitä ruokia ja aina samoja makuja. Hän on jostakin keksinyt itselleen kala-allergian, väittää, että ’lääkäri on kieltänyt kalan syömisen’, eikä hedelmistä syö kuin banaaneja joskus harvoin.”

Varpu

”Miehestäni en alkuun edes tajunnut, että kyse on Alzheimerin taudista. En osannut yhdistää asiaa ollenkaan muistisairauteen. Mieheni on aina ollut napakka ja perheen pomo. Hän alkoi saada raivokohtauksia ihan mitättömistä asioista. Minä jo ehdin miettiä, että kuinkahan kauan tämä avioliitto jatkuu. Vasta autolla ajamisessa aloin huomata, etteivät asiat ole kohdallaan. Ajaminen muuttui epävarmaksi. Hyvin nopeasti hän menetti ajokorttinsa. Siihen olin tietenkin minä syyllinen, olin kieroillut häneltä kortin pois.”

Tiina

Lähde: Varpu Tavi & Riitta Lahtonen: Muistisairaan selviytymisopas, Docendo 2019.
Miten pitää huolta aivoista ja muistista? Voit lukea aiheesta lisää Ilta-Sanomien erikoisjulkaisusta Elä hyvin ja nauti!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt