Pyörivätkö ajatukset päässä niin, ettet saa nukuttua? Kokenut psykoterapeutti antaa vinkin unen saamiseen

rac

Julkaistu:

Hyvin moni kokee, että huolipäiväkirja on auttanut heitä, sanoo psykoterapeutti.
Se tiedetään aivan varmasti, että huolet valvottavat. Onpa kyse sitten työ- tai yksityiselämän huolista, moni valvoo niiden takia.

Yksi hyväksi todettu keino päästä asiassa eteenpäin on huolipäiväkirja. Sitä käytetään unettomuuden hoidossa.

Huolipäiväkirja toimii siten, että iltapäivällä tai alkuillasta – jopa tapauksessa hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa – ottaa paperia, kynän ja kirjoittaa ylös itseään huolestuttavat asiat. Ja sen jälkeen keskittyy miettimään ja käsittelemään niitä. Psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste sanoo, että kannattaa miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miksi tämä on minulle niin tärkeä asia? Voinko tehdä asialle jotain? Jos en voi tehdä, miten voin sietää tilannetta? Tai miten voin selvitä siitä?

Kajaste on erittäin kokenut ja auttanut unihäiriöistä kärsiviä aikuisia.

– Yleensä ihmiset pitävät huolipäiväkirjaa erittäin toimivana ja kokevat, että se on auttanut heitä, hän sanoo.

– Keskeneräiset asiat pysyvät mielessä ja voivat häiritä unta. Kun ne on saanut käsiteltyä, asian voi siirtää pois mielestä, hän sanoo.

Kovin moni tuskittelee vapaallakin työasioita. Ei kannattaisi, sanoo Kajaste.

– Työhuolet pitäisi ensisijaisesti käsitellä töissä. Niitä ei kannata tuoda kotiin, hän sanoo.

Toki tietäen hyvin, että ei niin helposti käy.

– Kyllähän minä tiedän, että moni murehtii työasioita vapaalla. Silloin ne kannattaa ilman muuta käsitellä alta pois ennen kuin menee nukkumaan. Koska niin se menee, että joko murehdit valveilla tai sitten murehdit yöllä. Se on valinta.

Unettomuudesta kärsivistä noin kolmasosalla ei ole unettomuuden taustalla sairautta, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta. Kyse on ”vain” opitusta unettomuudesta.

Toisen kolmasosan taustalta löytyy ahdistus- tai masennusoireita, mutta ei diagnoosiin asti. Ja kolmannella kolmasosalla on unettomuuden lisäksi diagnosoitavissa oleva samanaikaissairaus. Silloin sekä unettomuuden että samanaikaissairauden hoito on välttämätöntä tilanteen korjaantumiseksi.

Pitkäkestoisesta unettomuudesta puhutaan, kun unettomuus on kestänyt yli kolme kuukautta. Se on vakava tila ja siihen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua.

Mutta ne valvottavat huolet. Mitä Soili Kajaste neuvoo tekemään, jos huolipäiväkirjaan päivästä ja viikosta toiseen kirjaa ylös saman huolen?

– Siinä tapauksessa kannattaa mennä puhumaan asiantuntijan kanssa. Silloin tavassa vastata huoliin on jotain, millä asiaa ei saa itse käsiteltyä. Tai sitten ei niin sanotusti osu oikeaan huoleen, hän sanoo.

– Jos olo on tuskaisa, kannattaa ilman muuta hakea apua. Ei asian kanssa kannata tuskitella itsekseen.

Kajaste sanoo, että hän kertoo potilailleen, miten kyse on evoluution meihin muokkaamasta ominaisuudesta.

– Aikoja sitten, kun meitä uhkasi joku vaara, ei ollut turvallista nukkua. Nyt tuo vaara on työhuoli, rahahuoli tai mielessä pyörivä sairaus. Meidän aivomme tulkitsevat sen vaaraksi, ja silloin ei ole turvallista nukkua.

Nukkuminen helpottuu, kun tuon vaaran saa käsiteltyä.

Unen merkittävistä terveysvaikutuksista voit lukea lisää Ilta-Sanomien uudesta Elä hyvin ja nauti -erikoisjulkaisusta.