Iskikö hyttynen kimppuun? Yksinkertainen kikka, jolla vältyt kaamealta kutinalta

Julkaistu:

Itikat
Kun hyttynen pistää, ei kannata huitoa, sanoo hyönteistutkija. Anna itikan sen sijaan imeä rauhassa.
Varmin merkki kesän käynnistymisestä ovat punaiset paukamat iholla, kun hyttyset ovat jälleen vauhdissa. Kannattaako kiusankappaleita kuitenkaan hätistellä huitomalla vai antaa olla?

Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela kertoo, että ennen kaikkea hiilidioksidi vetää hyttysiä puoleensa. Hyttyset myös haistavat ihon bakteerien aineenvaihduntatuotteet.

– Teoriassa huitominen lisää hengästymistä ja siten hikoilua, joten niin hyttysiä tulee houkutelleeksi puoleensa vain entistä enemmän, Salmela pohtii.

Immuniteetti suojaa paukamilta

Jos ei ole allerginen hyttysille, voisi olla myös paikallaan antaa hyönteisen imeä iholla loppuun saakka.

– Luulisin, että kun hyttynen on saanut aikaan muutaman paukaman, sille lajille voisi kehittyä immuniteetti, eikä iho enää kutisisi hyttysten jäljiltä niin paljon.

Myös hyönteistutkija Reima Leinonen on samoilla linjoilla. Hän sanoo kokeneensa, että kun hyttysten antaa syödä keväällä, on loppukesästä helpompaa.

– Jos hyttysen hätistelee pois kesken imemisen, jää piikki lihaan eli imukärsä kiinni ihoon. Tällöin paukama kutisee huomattavasti enemmän, eli kannattaa antaa sen imeä loppuun, Leinonen toteaa.

Sen sijaan Salmela ei usko imukärsän kiinnittymiseen.

– Imukärsä on sen verran vahva rakenne, että kun hyttysen läiskäisee iholtaan, se tipahtaa kokonaan pois, Salmela sanoo.

Hän arvelee kuitenkin, että loppuun saakka imemisellä voisi olla suotuisia vaikutuksia myös muutoin kuin immuniteetin kehittymisen lisäksi.

– Kun hyttynen imee niin sanotusti loppuun, se saattaa imeä samalla sylkirauhasen eritteet pois. Tästä syntyy allerginen reaktio, mutta kun se ehtii imeä syljen takaisin, paukamasta ei ehkä tule niin kutiseva. Tästä ei kuitenkaan ole varsinaista tutkimustietoa, vaan kyseessä on spekulatiivinen arvioni asiasta, Salmela toteaa.

B-vitamiinilla vaikutuksensa

Myös väite siitä, että osa ihmisistä vetää hyttysiä puoleensa enemmän kuin toiset, pitää Salmelan mukaan paikkansa.

– Esimerkiksi sillä, syökö B-vitamiinia, voi olla vaikutusta asiaan: vitamiinia syövistä hyttyset eivät siis ole niin kiinnostuneita.

Myös ihon bakteerikanta ja eritoten pintaverenkierto vaikuttavat hyttysten käytökseen.

– Niin sanotusti iholtaan kuumakalleja ne hyttyset tosiaan todennäköisemmin imevät.

Hydrokortisonia ja antihistamiinia

Pistojen aiheuttamaa kutinaa helpottaessa on Terveystalon yleislääkäri Toni Vännin muistettava kaksi ainetta: hydrokortisoni ja antihistamiini.

– Hyttynen aiheuttaa histamiinireaktion, joka on käytännössä allerginen reaktio. Parasta on, ettei ainakaan raavi puremaa, Vänni painottaa.

– Hydrokortisonia voi laittaa 1–3 kertaa päivässä kutisevalle alueelle, ja myös antihistamiinia voi ottaa. Sitten yksinkertaisesti neuvoisin muistamaan hyttysmyrkyn ja sen, että vaaleat vaatteet voivat innostaa hyttysiä.

Lääkärillä on myös sama vinkki hyttysenpistoista kärsiville kuin hyönteistutkijoilla. Moni on näet alkuvuodesta pistoille herkempi kuin loppukesästä. Joten kun niille siedättyy, oireet usein helpottavat.

Ota kantaa

Annatko itikan imeä rauhassa loppuun?

Kyllä 9% En 91%
Ääniä yhteensä 12449

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt