Janni Hussi sairastui äärimmäisen harvinaiseen syöpään – tapauksia todetaan Suomessa vuosittain vain muutamia

Julkaistu:

Hussi kertoi torstaina sosiaalisessa mediassa, että hänellä on todettu dermatofibrosarkooma, eli ihon harvinainen pahanlaatuinen sidekudoskasvain.
Fitnessmalli-kisasta tunnetuksi tullut bloggaaja ja yrittäjä Janni Hussi kertoi torstaina YouTube-kanavallaan, että hänellä on todettu dermatofibrosarkooma, eli ihon harvinainen pahanlaatuinen sidekudoskasvain.

Hussi kerto videollaan käyneensä aiemmin keväällä ihotautilääkärillä ihomuutoksen vuoksi. Hän oli jo puolitoista vuotta sitten huomannut olkapäässään näppylän, jonka ympärille oli alkanut muodostua symmetrinen mustelma. Janni oli aiemmin luullut näppylää ihonalaiseksi finniksi, mutta mustelma sai hänet hieman huolestumaan.
Dosentti, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo Turun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että sarkoomia, eli pehmytkudossyöpiä on kymmeniä erilaisia. Dermatofibrosarkooma on yksi erikoistyyppi.

– Ylipäätään pehmytkudossarkoomat ovat aika harvinaisia. Niitä todetaan Suomessa vuodessa vajaat pari sataa. Noin 1–3 prosenttia näistä on dermatofibrosarkoomia, eli niitä saatetaan todeta koko maassa vuosittain vain muutamia, Koskivuo kertoo.

Koskivuon tiedon mukaan auringonotto ei altista dermatofibrosarkoomalle, ja sarkooma voi tulla myös paikkoihin, jotka ovat yleensä vaatteiden suojassa.

Tarkkaa tietoa siitä, mikä harvinaisen sidekudoskasvaimen aiheuttaa, ei ole.

– Se on sattumankauppaa, kuten monissa muissakin syövissä. Lisäksi se on niin harvinainen, ettei Suomessa ainakaan ole havaittu perinnöllistäkään yhteyttä, Koskivuo sanoo.

Hussi kertoi videolla järkyttyneensä siitä, että joutui kohtaamaan syövän vain 27-vuotiaana.

Koskivuo kertoo, että dermatofibrosarkooma tulee kuitenkin yleensä juuri nuorille tai nuorille keski-ikäisille, eli se ei ole tavatonta parikymppisenäkään.

Kyseinen syöpä ei hänen mukaansa oirehdi aina tietyn näköisenä ihomuutoksena.

– Vasta koepala kertoo, mistä on kyse. Se voi olla pieni patti, mutta yleensä se ei ole tumma, kuten luomet tai melanooma. Väriltään se voi olla vähän punertava tai sitten siitä puuttuu pigmentti, eli se voi olla hyvin vaalea, Koskivuo kertoo.

– Alussa se voi olla hyvin pieni ja huomaamaton, mutta hoitamattomana se kasvaa vähitellen.

Siihen, milloin lääkäriin kannattaa mennä, pätee Koskivuon mukaan sama sääntö kuin kaikkien ihomuutosten osalta.

– Eli jos jotain uutta ilmaantuu iholle, eikä se näytä tavalliselta ja viattomalta luomelta, sitä kannattaa lähteä näyttämään ja ottaa koepala. Diagnoosi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeä, jotta se saadaan mahdollisimman turvallisesti poistettua.

Dermatofibrosarkoomat kasvavat Koskivuon mukaan hyvin hitaasti ja lähettävät harvoin etäpesäkkeitä. Sarkooma hoidetaan tavallisesti leikkaamalla. Tavallisesti hoidon yhteydessä käytetään ”turvamarginaalia”, eli leikkauksessa poistetaan myös tervettä ihoa sarkooman ympäriltä.

– Yleensä ne saadaan hyvin poistettua leikkauksella, mutta paikallinen uusimistaipumus niihin voi liittyä ja siksi potilaita seurataan aika pitkään.

Suurin riski onkin paikallinen uusiutuminen, joka voi tapahtua vasta pitkän seurannan aikana.

– Etäpesäkkeitä ilmenee alle neljällä prosentilla, eli sikäli ennuste on varsin hyvä, Koskivuo toteaa.

– Mutta tietysti hoitamattomana tai hoidon viivästyessä sekin riski on olemassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt