Yksi tilasto kertoo, kuinka rajusti puutiaiset ovat Suomessa yleistyneet – luvassa taas runsas punkkikesä

rac

Julkaistu:

Punkit
Punkki ei ole vain luonnossa kulkevan tai rannikolla oleilevan potentiaalinen vitsaus.
Puutiaisia eli punkkeja on taas liikkeellä edellisvuosien tapaan.

Turun yliopiston yliopistolehtori Tero Klemola kertoo, että puutiaisten määrän arvioiminen on hankalaa.

– Mitä nyt 1990-luvulta lähtien trendi ollut nouseva, tuskin ne nyt siitä mihinkään katoaakaan. Eli varmasti on samalla lailla runsaasti kun viime vuonnakin, Klemola sanoo.

Tämä on oletus, sillä punkkien levinneisyyttä ja määrää ei ole tutkittu tehokkaasti vielä 1990-luvulla. Klemola kuitenkin sanoo, että Turun yliopiston tutkimusten mukaan määrä on noussut varmuudella ainakin seitsemän vuotta.

Tätä tukee myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot. Punkin aiheuttaman borrelioosin takia käytiin lääkärissä viime vuonna enemmän kuin kertaakaan kuluneella vuosikymmenellä. Vuotta 2016 lukuun ottamatta käyntien määrä on kasvanut edellisvuoteen nähden joka vuosi.

Tänäkin suvena borrelioosi on vienyt lääkäriin yli 200 epäonnekasta.



Jos grafiikka ei näy, katso se täältä.

Toista punkin aiheuttamaa tautia, puutiaisaivotulehdusta, estävä rokotus taas on liitetty viime vuosina kansalliseen rokotusohjelmaan uusilla alueilla. Viimeisimpänä listalle nostettiin tänä vuonna Lohjan alue.

Punkki ei ole pelkästään luonnossa kulkevien ongelma

Punkkien määrä voi vaihdella runsaastikin eri alueiden välillä. Perinteisesti Turun saaristo on ollut runsasta punkkialuetta. Klemola sanoo, että eniten puutiaisia tavataan rannikolla aina Pohjanlahdelta Suomenlahdelle sekä Järvi-Suomessa. Rannikkoalueilla punkkeja on enemmän saaristossa kuin sisämaassa.

Puutiaisia tavataan kuitenkin koko maan eteläosassa, aina Etelä-Lappia myöten.

Punkki ei ole pelkästään luonnossa kulkevien ongelma.

– Niitä voi tavata esikaupunkialueilla ja kaupungeissakin. Ei nyt ehkä ihan hoidetulla puistonurmikolla, mutta vähän jos on korkeampaa kasvillisuutta, Klemola kertoo.

Puutiaisten määrään vaikuttaa moni asia. Klemolan mukaan ei kannata niinkään tarkastella kuluvan vuoden, vaan viime vuoden tai edellisvuoden olosuhteita.

– Riippuu siitä, miten muninta on onnistunut ja miten on onnistuttu saamaan veriaterioita. Ne on kiinni isäntäeläinten määrästä.

Paahteisella ja kuivalla kelillä puutiaiset jäävät helposti maaperään. Silloin niitä näkyy vähemmän kuin kosteissa olosuhteissa. Klemolan mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että puutiaiset tällöin kuolisivat kuivaan maaperään. Ne nousevat kasvillisuuteen isäntäeläimiä etsimään heti, kun tulee taas kosteaa.
Paras keino ennaltaehkäistä punkin aiheuttamia tauteja, bakteeriperäistä borrelioosia tai virusperäistä puutiaisaivotulehdusta, on punkkisyyni. Jos punkin havaitsee, se on syytä irrottaa ihosta mahdollisimman nopeasti.

Puutiaisaivotulehdusta vastaan on tehokas rokote, joka kuuluu tietyillä alueilla rokoteohjelmaan.

Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli Siperian puutiainen (Ixodes persulcatus). Niiden määrän kasvu on yleiseurooppalainen trendi, josta tutkijat ovat syyttäneet muun muassa ilmaston lämpenemistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt