Matti Nykäsen kuolinsyy selvisi – sama sairaus voi iskeä jo lyhyenkin juomisen jälkeen

Julkaistu:

Matti Nykäsen kuolinsyyksi varmistuneeseen haimatulehdukseen sairastuu vuosittain tuhansia suomalaisia.
Helmikuun alussa äkillisesti menehtynyt mäkihyppylegenda Matti Nykänen kuoli pitkään jatkuneeseen haimatulehdukseen sekä keuhkokuumeeseen, Nykäsen äiti ja sisaret vahvistivat IS:lle.

– Ikävä kyllä, Matin kohdalla sairaus oli ehtinyt aiheuttaa liian paljon. Viittaan hänen alkoholin käyttöönsä, Päivi-sisko toteaa.
IS julkaisi huhtikuun alussa alla olevan pitkän artikkelin haimatulehduksesta, johon sairastuu vuodessa tuhansia suomalaisia.

Pahimmillaan haimatulehdus voi yllättää ikävästi viikon tissuttelun tai vain yhden illan reippaan juomisen jälkeen.

Haimatulehduksen tunnistaa vyömäisestä vatsakivusta, joka on niin kova, että se käytännössä pakottaa potilaan hakemaan apua.

Kipu alkaa äkisti, ja siihen voi liittyä myös pahoinvointia ja oksentamista.

– Jos jää miettimään, että voisikohan minulla olla haimatulehdus, todennäköisesti kyse ei silloin ole siitä. Useimmiten kipu on niin kova, että siihen eivät kotikonstit auta, vaan tarvitaan vahvoja kipulääkkeitä, kuvailee vatsaelinkirurgian dosentti ja erikoislääkäri Panu Mentula Husin Meilahden sairaalasta.

Taudin kirjo on Mentulan mukaan laaja.

– Alkuvaiheessa ei voida olla varmoja, minkälainen tauti on kyseessä. Siksi potilas yleensä aina otetaan sairaalaan seurattavaksi.

– Osa sairastaa hyvin lievän taudin, mutta kymmenen prosenttia joutuu tehohoitoon, ja tällaisessa taudissa kuolemanriski on merkittävä.

Yksi yleisimmistä akuutisti hoidettavista sairauksista

Vuosittain haimatulehdukseen sairastuu Terveyskirjaston mukaan 4 000–5 000 suomalaista. Husissa heitä hoidetaan päivittäin.

– Haimatulehdus on yksi yleisimmistä akuutisti hoidettavista sairauksista. Potilaita tulee vähintään yksi päivässä, joinakin päivinä useampiakin. Osalla kyse on uusiutuneesta tulehduksesta, Mentula kertoo.

Valtaosalla sairastumisen taustalla on alkoholinkäyttö.

Mentulan mukaan alkoholin suurkuluttajat ovat yliedustettuina, mutta hän korostaa, että haimatulehdukseen on mahdollista sairastua myös kohtuukäytön seurauksena.

– Alkoholista voi saada haimatulehduksen vaikkei olisi alkoholisti.

Toisilla sairastuminen voi johtua myös sappikivistä tai muista syistä, joita ei vielä tunneta.

Omaa riskiä ei voi tietää etukäteen

Alkoholiin liittyvä riski on yksilöllinen.

Haimatulehdus voi yllättää ikävästi viikon tissuttelun tai vain yhden illan reippaan juomisen jälkeen.

– Riski tällaiseen on pieni, mutta mahdollista se kyllä on.

Omaa riskiään ei voi tietää etukäteen, vaan se selviää vasta sitten, kun haimatulehdus ensimmäisen kerran tulee.

– Mitään ”turvarajaa” on mahdoton määrittää, mutta riskiä lisää se, mitä enemmän alkoholia kuluttaa.

Mentula kertoo, että tyypillisiä tapauksia ovat loma-aikojen haimatulehdukset, koska lomalla alkoholia kuluu enemmän.

Toisaalta moni voi juoda reippaasti vuosikaudet, eikä haima tulehdu koskaan.

– Siinä mielessä on hiukan sattumankauppaa, kuka sairastuu.

Sairastumisen jälkeen alkoholia ei pidä käyttää enää ollenkaan

Kun haimatulehduksen on kerran saanut, alkoholia ei pitäisi loppuelämän aikana käyttää enää ollenkaan.

– Tällainen ohje annetaan, koska jos ihmisellä on haimatulehdukselle altistava geeni tai ominaisuus, alkoholi on riski sairauden uusiutumiselle.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös tupakka lisää riskiä.

– Etenkin alkoholi ja tupakka yhdessä ovat erittäin suuri riskitekijä.

Jos kerran sairastunut jatkaa yhä alkoholinkäyttöä, riskinä on haimatulehduksen uusiutuminen ja kroonistuminen.

Kroonisessa haimatulehduksessa haima arpeutuu pikkuhiljaa.

– Usein siihen liittyen jossakin vaiheessa puhkeaa diabetes, ja haimaentsyymien vajaatoiminta aiheuttaa sen, ettei ruoka pilkkoudu suolessa. Potilaan kannalta ehkä ikävimpiä ovat krooniset vatsakivut, jotka ovat melko hankalahoitoisia.

Haimatulehdus hoidetaan sairaalassa

  • Haimatulehdus on vakava sairaus, joka hoidetaan sairaalassa.
  • Vuosittain siihen sairastuu 4 000–5 000 suomalaista.
  • Haimatulehdus voidaan useimmiten todeta verikokeella, joskus tarvitaan tietokonetomografiaa.
  • Kymmenestä haimatulehduksesta seitsemän on runsaan alkoholinkäytön aiheuttamia.
  • Haimatulehduksen toiseksi tärkein aiheuttaja ovat sappikivet.
  • Lievä haimatulehdus paranee useimmiten noin viikossa.
  • Teho-osastolle joutuneista potilaista kuolee noin kymmenen prosenttia.
Lähde: Terveyskirjasto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt