Kyösti, 52, ei päässyt sängystä ylös – avopuolison tekemä nopea ”irvistystesti” paljasti aivoverenvuodon

Julkaistu:

Terveys
Kyösti Isosaari menetti yöllisen aivoverenvuodon vuoksi liikuntakykynsä kokonaan. Teho-osastolla hän kosi avopuolisoaan ja kuntoutuu nyt vauhdilla – ja aikoo tanssia omissa häissään.
Lahtelainen yrittäjä Kyösti Isosaari, 52, heräsi viime vuoden syyskuisena yönä aikeinaan käydä vessassa. Järkytys olikin suuri, kun hän ei päässytkään sängystään ylös.

– Avopuolisoni sanoi minulle, että irvistä. Niin tein. Toinen puoli kasvoistani jäi vain roikkumaan.

Avopuoliso oli tilanteen tasalla ja soitti hätäkeskukseen ja Isosaari vietiin kiireisesti Päijät-Hämeen keskussairaalaan.

– Sairaalalla alkoi sitten lopullisesti pimetä. Minut nukutettiin ja annettiin ymmärtää, että ei voitu taata, palaisinko enää tajuihini. Totesin elintenluovutustestamenttia kysyttäessä, että käyttäkää vaan, jos on jotain, mikä kelpaa.

Isosaari joutui tehohoitoon. Jälkeenpäin hän on lukenut potilaskertomuksesta, että hän oli lääkäreiden käsityksen mukaan ”melko toivoton tapaus”.

– Uskoakseni elintenluovutustestamentti takasi sen, että pääsin hengityskoneeseen. Se saattoi olla pelastukseni, Isosaari sanoo.

Isosaari tuli vähitellen tajuihinsa. Hänellä oli diagnosoitu aivoverenvuoto. Isosaari on yksi noin kahdesta tuhannesta suomalaisesta, jotka kokevat saman kohtalon vuosittain.

– Sain päähäni syvälle aivoverenvuodon, ja nyt siellä on 32 milliä halkaisijaltaan oleva kuollut kohta.


Isosaaren vasen puoli kehosta halvaantui lähes täysin. Vasen nilkka liikkui vähän, ja jotain muita pieniä yksittäisiä vasteita löytyi sieltä täältä.

– Mutta onneksi ”tietokone” pysyi kunnossa. Nyt on vain muutama miljoonaa ”piuhaa”, jotka odottavat kytkentää, Isosaari myhähtää.

– Mutta kävin todella lähellä kuolemaa, ihan valtava tuuri oli matkassa, että olen tässä, hän sanoo.

Kun Kyösti Isosaarelle itselleen selvisi sairaalassa hänen tilansa, hän oli järkyttynyt. Hän ei pystynyt liikkumaan, ei käymään omin avuin vessassa, ei tekemään mitään. Ihmiselle, yrittäjälle, joka on tottunut tekemään paljon, pitkiäkin päiviä, se oli kova paikka.

– Mutta samalla se oli opetus, että itsestään kannattaisi pitää huolta. Tämä keikka olisi pienellä vältetty. Minulla on ollut verenpainetautia, lääkitystä ei ollut hetkeen tarkistettu, enkä ollut välittänyt esimerkiksi uniapneastani, Isosaari sanoo.

Itseään hän ei ollut esimerkiksi säästellyt työnteon suhteen, 60–70-tuntiset työviikot eivät olleet mahdottomuus.

Mutta sillä, että on tottunut tekemään paljon työtä ja on motivoitunut asioihin, oli tässä myös kääntöpuolensa.

– Jos en olisi pistänyt itseäni mentaalisesti koville aiemmin koko ajan, olisiko minulta löytynyt tällaista kuntoutumiskapasiteettia? Olen aina tottunut lähtemään toivottomaltakin tuntuvaan projektiin, niin kuin tähänkin, jos palkinto on riittävän iso, Isosaari sanoo.


Niinpä Kyösti Isosaari päätti selviytyä, kuntoutua – ja jatkaa elämäänsä. Hän muun muassa kosi pitkäaikaista avopuolisoaan teho-osastolla letkuissa maatessaan.

– Paperille sen kirjoitin ja sain myöntävän vastauksen, Isosaari sanoo herkistyen.

Häistä ja naimisiin menosta oli puhuttu jo aikaisemmin. Mutta nyt Kyösti Isosaari ajatteli kuitenkin olla tanssikunnossa, ensi syksynä. Hän ajatteli tanssia omissa häissään.

– Voi olla, että ajankohtaa joudutaan siirtämään, mutta sitä siirretään sen mukaan, miten kuntoudun, Isosaari sanoo.

Eikä täydellinen kuntoutuminenkaan ole vielä mikään itsestään selvyys. Matka siihen, että Kyösti Isosaari pystyy puoli vuotta tapahtuneesta jo kävelemään pieniä matkoja ilman rollaattoria ja käymään omin avuin vessassa, on ollut pitkä ja raskas.

– Kaikki läheiset ajattelevat, että hyvin menee, kun he vertaavat siihen, kun makasin hengityskoneessa sairaalassa. Itse vertaan tietysti siihen, mikä vointini oli ennen sairautta.

Sekin oli kova paikka, tajuta, että hän ei palaa ennalleen ehkä koskaan – siihenkin hän on joutunut valmistautumaan.

– Takeita tulevasta ei ole, mutta jos ei yritä, niin saa takeet siitä, että tulevaisuus on varmasti huono, Isosaari sanoo.

Isosaarella on kova motivaatio kuntoutua.

– Haluaisin takaisin työkuntoon, mutta se ei ole mahdollista vielä lähiaikoina. Enkä tiedä onko koskaan, mutta kovasti yritän. Jos ei kokonaan, niin ainakin jotain pienimuotoista. Se tekisi hyvää ihan nupinkin vuoksi.


Eläkepaperit Isosaari on laittanut sisään – päätös voi olla joko määräaikainen tai jatkuva. Koska Isosaari vielä kuntoutuu, päätös lienee määräaikainen.

– Mutta niin pitkään tehdään töitä kuntoutumisen eteen, kun edistystä tapahtuu. Ja sen jälkeenkin sitten ylläpitävänä.

Sairastuminen voi romauttaa myös taloudellisesti kaiken. Isosaari sanoo, että hän olisi ollut lirissä, jos ei olisi yrittäjänä maksanut yrittäjän eläkevakuutusta reilusti.

– Se on ollut myös nöyrtymisen paikka, kun ei pysty elättämään itseään, Isosaari sanoo.

Kuntoutuminen alkoi parin viikon tehohoitojakson jälkeen Lahdessa kuntoutussairaala Jalmarissa, jossa Isosaari vietti neljä kuukautta – erinomaisessa kuntoutuksessa, omien sanojensa mukaan. Nyt hän on ollut reilut kaksi kuukautta kotona, ja muutamat askeleet onnistuvat jo ilman rollaattoria. Päivän pienistä askareista hän selviää sen jälkeen, kun henkilökohtainen avustaja on auttanut aamutoimien kanssa.

– Aamutoimeni veisi ilman avustajaa kohtuuttomasti aikaa avopuolisolta. Hänkin on joutunut paljon kestämään tämän takia, Isosaari sanoo.

Kyösti Isosaari käy neljä kertaa viikossa kuntoutuksessa. Sen lisäksi hän harjoittelee päivittäin kotona. Peliterapian avulla hän treenaa vammautunutta vasenta kättään pari kertaa päivässä.

– Välillä meinaa tulla tippa linssiin, kun huomaa edistyvänsä jossain asiassa. Ne ovat pieniä asioita, mutta niin isoja ilon pilkahduksia, Isosaari sanoo.


Kyösti Isosaari on raportoinut myös säännöllisesti kuntoutumisestaan sosiaalisessa mediassa. Hän on jakanut pienetkin onnistumiset ja myös vastoinkäymiset Facebookissa.

– Niistä on saanut sellaisia pieniä ilon hetkiä. Monet sellaisetkin ihmiset, joiden kanssa en ole niin paljon tekemisissä, ovat kannustaneet siellä paljon. Olen saanut myös ihan puolitutuilta ihmisiltä viestejä. Niitä lukiessa ei ole voinut olla kyynelehtimättä.

– Siitä olen myös hyvin iloinen, että osaan näyttää tunteeni. Joskus tämän asian takia tulee itkeä tirautettuakin, mutta pidän sitä vain hyvänä asiana.

Toivo elää, eikä liian paljon pidä myöskään ahnehtia, Kyösti Isosaari on oppinut. Liian kova harjoittelu voi kostautua rasitusvammoina ja kuntoutuminen viivästyy niiden vuoksi.

– Mutta jospa sitä pystyisi vielä seuraavan puolen vuoden aikana ajamaan autolla itse Lahden torille plankkikengissä kahville, sinne missä olin tulevan vaimoni kanssa ensitreffeillä, Isosaari sanoo seuraavasta tavoitteestaan.

Aivoverenkiertohäiriö

Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista: aivoinfarktin saa noin 18 000, aivoverenvuodon noin 1 800 ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön noin 5 000 suomalaista. Noin 2 500 ihmisellä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä.

Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain 4 500 henkilöä, se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa.

Syy voi olla hoitamaton verenpainetauti. Monilla syy voi olla myös poikkeama verisuonten rakenteessa.

Aalkuoireita ovat muun muassa äkillinen kipu tai risahdus päässä ja voimakas päänsärky. Myös pahoinvointia sekä raajojen halvaantumista tai tuntohäiriötä voi ilmetä.

Riskitekijöitä on ikä, diabetes, tupakointi, keskivartalolihavuus, liika alkoholin käyttö, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine.

Lähde: Aivoliitto ry

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt