WHO:n uudet suositukset: Näillä ohjeilla ehkäiset oikeasti muistisairauksia – perinteisistä konsteista ei olekaan hyötyä

rac

Julkaistu:

WHO julkaisi ensimmäiset ohjeensa muistisairauksien ehkäisemiseksi. Suositusten mukaan terveet elämäntavat ehkäisevät muistisairauksien syntyä, mutta vitamiini- ja rasvahappolisistä ei olekaan hyötyä niiden torjunnassa.
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi tiistaina ensimmäiset suosituksensa jatkuvasti lisääntyvien muistisairauksien ehkäisyyn. Suosituksissa on käyty läpi muistisairauksista viimeisten vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimustieto, ja paketoitu ne terveyssuosituksiksi.

– Asiat ovat tuttuja, varsinkin, jos alaa on seurannut. Hyvä, että näistä on nyt tehty tällainen iso paketti. Toivottavasti tieto otetaan myös käyttöön sekä yksityisten ihmisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntapäättäjienkin toimesta, toivoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu.

WHO:n listaus koostuu tutkimustietoon pohjautuvista sekä elämäntapoihin että sairauksien hoitoon liittyvistä suosituksista.

Tutkimusten perusteella liikunta, aktiivisuus ja suositusten mukaiset ruokavaliot ovat aivoille edullisia. Välimeren ruokavalio mainitaan esimerkkinä terveellisestä ruokavaliosta.

– Se on ruokavaliotyyppi, josta on tehty eniten tutkimuksia. Välimeren ruokavalio on aika yhteneväinen kotimaisten ruokasuositusten kanssa, molemmissa painottuvat kasvikset, kala ja hyvät rasvat, Ngandu huomauttaa.

WHO suosittaa myös liiallisen alkoholinkäytön ja tupakoinnin lopettamista:

– Niistä ei ole juuri muistisairauksien kohdalla vahvaa näyttöä satunnaistetuista tutkimuksista, mutta havainnoivien tutkimusten mukaan niiden lopettamisesta on hyötyä aivojen terveydelle, Ngandu toteaa.

 

Hyöty on todennäköisesti sitä suurempi, mitä varhaisemmin suosituksia alkaa noudattaa. Heti on tietysti paras hetki, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu.

Myös lihavuuden, diabeteksen, korkean verenpaineen ja korkean kolesterolin ehkäisy ja hallinta ehkäisevät muistisairauksien syntyä.

WHO:n suositukset kumoavat vitamiinivalmisteista ja rasvahapoista saatavat hyödyt muistisairauksien ehkäisyssä. Niitä on perinteisesti käytetty juuri muistisairauksien ehkäisyyn.

– Vitamiinivalmisteiden osalta markkinointi on ollut aika aktiivista, mutta tutkimusnäyttöä niiden hyödyistä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ei ole. Sekä B- että E-vitamiineista on hyötyä aivojen toiminnalle, mutta jos henkilöllä ei ole vitamiinien puutosta, vitamiinilisistä ei ole hyötyä, Ngandu kertoo.


Rasvahapoista erityisesti Omega-3 on usein mainittu tärkeänä aivoille.

– Omega-3-valmisteet eivät vaikuta hyödyllisiltä tällä haavaa. Tutkimusten mukaan hyvä rasvanlaatu on tärkeää, mutta valmisteista ei ole niinkään hyötyä. Hyviä rasvahappoja saa riittävästi, kun ruokavalio on terveellinen ja monipuolinen, Ngandu toteaa.

Myös masennus ja kuulovaikeudet on yhdistetty muistisairauksien syntyyn, mutta niiden vaikutuksesta ei WHO:n mukaan ole riittävän vahvaa näyttöä.

 

Tutkimusten mukaan hyvä rasvanlaatu on tärkeää, mutta valmisteista ei ole niinkään hyötyä, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu.

Ngandun mukaan uudet suositukset on linjassa esimerkiksi suomalaisen FINGER-tutkimuksen kanssa. Siinä ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoiminnot säilyivät ja riski muistihäiriöihin pieneni sen myötä kun he muuttivat elintapojaan terveellisimmiksi. Tutkimukseen osallistui 60–77-vuotiaita suomalaisia.

– Hyöty on todennäköisesti sitä suurempi, mitä varhaisemmin suosituksia alkaa noudattaa. Heti on tietysti paras hetki. Esimerkiksi Alzheimer-muutokset aivoissa kehittyvät kymmenien vuosien kuluessa, siksi elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin, Ngandu suosittaa.


WHO:n suositukset

1. Elintavat:

Liiku: Liikuntaa suositellaan muistisairauksien ehkäisemiseksi aikuisille, joilla ei ole vielä muistioireita.

Suosituksen vahvuus: Vahva

Muistioireileville aikuisille suositellaan liikuntaa oireiden pahentumisen ehkäisemiseksi.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Ngandu: ”Liikunnan vaikutusta muistisairauksiin on tutkittu elintavoista eniten. Se, että jo muistioireita saaneille liikuntasuositus on heikompi kuin terveille, tarkoittaa vain sitä, että tästä aiheesta on vähemmän tutkimustietoa. Liikunta on varmasti hyödyllistä heillekin, mutta se on epäselvää, onko se yhtä hyödyllistä vai vähemmän hyödyllistä.”

Tumppaa tupakka: Tupakoinnin lopettaminen vähentää muistisairauksiin sairastumisen riskiä. Siitä on muitakin terveyshyötyjä.

Suosituksen vahvuus: Vahva.

Syö terveellisesti: Välimeren ruokavaliota suositellaan sekä terveille että muistioireileville aikuisille muistisairauksien riskien vähentämiseksi. WHO:n suositusten mukaista tervettä ja tasapainoista ruokavaliota suositellaan kaikille aikuisille.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Sulje korkki: Vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön vähentäminen tai kokonaan lopettaminen on suositeltavaa sekä terveille että jo muistioireista kärsiville aikuisille.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Treenaa aivoja: Aivojen treenaaminen on suositeltavaa sekä terveille että jo muistioireleville aikuisille dementiariskin pienentämiseksi.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Ngandu: ”Aivot on kuin lihas, joka tarvitsee myös treeniä. Tästä ei ole yhtä paljon tutkimusnäyttöä kuin liikunnasta, mutta hypoteesi siitä, että aivot tarvitsevat aktiivisuutta, on vahva: use it or you loose it. Aiheesta on meneillään useita tutkimushankkeita.”

Pidä paino kurissa: Muistisairauksien riskin vähentämiseksi on suositeltavaa välttää lihavuutta keski-iässä.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Ngandu: ”Nuoremmalle henkilölle liikapainon pudottamisesta on hyötyä muistin kannalta. Iäkkäämpien lihavien henkilöiden kohdalla ei tiedetä, onko laihduttamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

●●●

2. Sairauksien hoito

Verenpaine aisoihin: Korkean verenpaineen hoitamista suositellaan aikuisille, joilla on korkea verenpaine muistisairauksiin sairastumisen riskin pienentämiseksi.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Ngandu: ”Korkean verenpaineen vaikutuksesta muistisairauksien syntyyn alkaa olla jonkin verran tutkimuksia. On aika selkeää, että korkean verenpaineen hoitamisesta on hyötyä myös muistisairauksien ehkäisyssä.”

Hoida diabetesta: Diabeteksen hoitoa suositellaan tarjottavaksi aikuisille muistisairauksien ehkäisemiseksi.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Ngandu: ”Diabetes lisää muistisairauksien riskiä, mutta diabeteksen ehkäisyn tai hoidon vaikutuksesta muistisairauksien syntyyn ei ole vielä kovin paljon tutkimusta ja siksi näyttö on vielä aika vähäistä. Diabeteksen hoidosta on hyötyä monella muullakin tapaa.”

Rasva-aineenvaihdunta syyniin: Rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä tulisi hoitaa muistisairauksien ehkäisemiseksi.

Suosituksen vahvuus: Keskiverto.

Ngandu: ”Keski-iässä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt lisäävät muistisairauksiin sairastumisen riskiä. Kovin iäkkäiltä tästä ei ole vielä näyttöä muistisairauksien osalta.”

●●●

3. Jätä ravintovalmisteet

B- ja E-vitamiinia, monityydyttymättömiä rasvahappoja ja monikompleksisia lisäaineita ei suositella muistisairauksien riskin vähentämiseksi.

Suosituksen vahvuus: Vahva

●●●

4. Vahva näyttö puuttuu

Sosiaalisuus: Sosiaalinen aktiivisuus on suositeltavaa sekä terveille että muistisairaille koko elämän ajan. Tutkimuksia ei ole tehty tarpeeksi, jotta suositusta muistisairauden ehkäisyyn voisi antaa.

Masennus: Masennuksen ja muistisairauksien yhteydestä ei ole vielä riittävästi näyttöä suosituksen antamiseksi. Masennusta tulee kuitenkin hoitaa.

Ngandu: ”Depression ja muistisairauden yhteys on kuin muna ja kana -dilemma. Vaikuttaa, että masennus lisää muistisairauden riskiä ja toisinpäin, mutta tutkimusta ei ole riittävästi. Masennuksen tehokasta hoitamista suositellaan, koska siitä on muita terveyshyötyjä.”

Kuulonhuolto: Kuulon aleneman tai kuulovaikeuksien yhteydestä muistiongelmiin ei ole riittävästi näyttöä.

Ngandu: ”On mahdollista, että huono kuulo vaikuttaa muistiin, mutta siitä on vasta muutamia tutkimuksia. Kuulovaikeuksien hoitamisesta on kuitenkin paljon muuta hyötyä.”

Lähde: WHO. Kommentit THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu.

14 500 uutta tapausta vuodessa

WHO:n mukaan dementia on nopeasti kasvava terveysongelma, joka koskettaa noin 50 miljoonaa ihmistä.

– Vuosittain tulee 10 miljoonaa uutta tapausta ja luku kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, WHO:n suositusten esipuheessa sanotaan.

THL:n tutkimuspäällikön Tiia Ngandun mukaan muistisairaiden osuus Suomessa on väestöön suhteutettuna samaa suuruusluokkaa.

– Tällä hetkellä keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista kärsiviä on arviolta 100 000–120 000 henkilöä. Vuosittain tulee noin 14 500 uutta tapausta.

Dementian ensioireet vaihtelevat.

– On aika tavallista, että uuden oppiminen käy vaikeaksi ja unohduksia alkaa tapahtua. Kaikki me unohdamme asioita joskus. Siitä kannattaakin huolestua vasta, kun muistamisen suhteen tapahtuu selkeä muutos aikaisempaan ja unohdukset alkavat selkeästi haitata elämää, Ngandu toteaa.

Muistisairauksiin sairastumisen riski on suurempi iäkkäillä ja niillä, joiden lähisuvussa on muistisairauksia. Myös muun muassa tupakointi, liikkumattomuus, ylipaino, korkea verenpaine ja verensokeri suurentavat riskiä.

– Alle 60-vuotiailla on muistisairauksia hyvin harvoin, mutta jo 85-vuotiasta lähes joka kolmannella on jokin muistisairauksista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt