Voi iskeä nuoriinkin: 33-vuotiaan radiojuontajan jatkuva aamuväsymys johtuikin uniapneasta – tunnista 5 merkkiä

Julkaistu:

Uniapnea
Uniapnea jää helposti huomaamatta. Väsymys vaivaa monia eikä sitä poteva välttämättä ajattele kärsivänsä myös uniapneasta.
– Olin jo pitkään nukkunut todella huonosti. Joka aamu herätessäni olin huonolla tuulella ja väsynyt, ihan sama oliko unta takana kymmenen tuntia vai neljä tuntia. En edes muista, koska olisin viimeksi herännyt virkeänä, kuvaili suosikkijuontaja Oku Luukkainen oireitaan tiistaina julkaistussa jutussa.

Lue myös: Suosikkijuontaja Oku Luukkainen, 33, huomasi kehossaan outoja muutoksia – läheiset patistivat lääkäriin

Oireilu vei 33-vuotiaan Luukkaisen lopulta lääkäriin. Diagnoosi pysäytti: Luukkaisella todettiin vaikea uniapnea.

Uniapnea tarkoittaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta. Katkokset kuulostavat korahtelevalta kuorsaukselta, ja ne heikentävät yöunen laatua. Aamulla ja päivällä kuorsaajaa väsyttää.

Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla, mutta sairaus voi iskeä nuorempiinkin.

– Uniapnean oireet ovat samanlaiset lapsilla, nuorilla ja aikuisilla, ja uniapneasta on selvästi haittaa jo nuorella iällä, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Uniapnean yleisyys lapsilla ja nuorilla (1–18-vuotiailla) on 1–5 prosenttia.

Tunnista oireet

Uniapnea jää helposti huomaamatta. Väsymys vaivaa monia eikä sitä poteva välttämättä ajattele kärsivänsä myös uniapneasta. Luukkainenkin selitteli ainaista väsymystään stressillä ja kiireellä.

Uniapnean merkkejä ovat:
  • kuorsaus
  • hengityskatkokset unen aikana
  • väsymys päivällä
  • pakonomainen taipumus nukahtaa
  • aamupäänsärky
Myös esimerkiksi korkea verenpaine voi kieliä uniapneasta.

Tarkempiin tutkimuksiin on Terveyskirjaston mukaan syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset aiheuttavat päiväväsymystä tai suoranaista nukahtelua.

Lääkärikäynti on myös paikallaan, jos kuorsaukseen ja hengityskatoksiin liittyy muistihäiriöitä, mielialavaihtelua tai yöllisiä rytmihäiriö- ja rintakiputuntemuksia.

Kovat terveysriskit

Hoitamaton uniapnea voi johtaa jopa sydänkohtaukseen Happipitoisuus elimistössä pienenee hengityskatkoksen aikana, jolloin sydän kuormittuu.

Vaikea-asteinen hoitamaton uniapnea suurentaa erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä, joten hoitamattomana sairaus lisää myös riskiä joutua liikenneonnettomuuteen.

Kun uniapnea on hoidossa, riskit eivät ole suurentuneet. Elimistö palautuu hengityskatkosten loppumisen myötä.

Hengitysliiton mukaan uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt