Vatsakipua, huonovointisuutta, laihtumista... Vatsasyövän oireet voivat olla salakavalat

Julkaistu:

Syöpä
Suomessa todetaan vuositasolla 8 000–10 000 vatsan alueen syöpää, kertoo professori.
Helsingin yliopistollisen sairaalan syöpätautien professori Heikki Joensuu sanoo, että vatsasyöpä ei vielä kerro, minkälainen syöpä tarkalleen ottaen on kyseessä, sillä vatsan alueella esiintyy useita eri syöpiä.

Yleisimpiä niistä ovat Joensuun mukaan paksu- ja peräsuolen syövät. Näihin suolistosyöpiin sairastuu joka vuosi yli 3 000 suomalaista, eli kyseessä on yleisin syöpätauti rinta- ja eturauhassyövän jälkeen.
Myös mahalaukun syöpä on varsin tavallinen. Uusia mahasyöpätapauksia todetaan Suomessa todetaan vuosittain vajaa 700 kappaletta.

– En osaa sanoa tarkkaa määrää, koska määritelmä vaihtelee, mutta jos lasketaan yhteen kaikki vatsan alueen syövät, todetaan niitä vuositasolla Suomessa 8 000–10 000, Joensuu arvioi.

Oireita ei välttämättä ole paljon

Mahasyöpä saattaa olla pitkään oireeton. Siksi se löydetään usein vasta, kun kasvain on levinnyt tai lähettänyt etäpesäkkeitä. Lisäksi oireet mahan alueella esiintyvissä syövissä voivat olla varsin vaihtelevia ja salakavalia.

– Yhtä hälyttävää oiretta on vaikeaa sanoa. Voi olla esimerkiksi verta ulosteessa, yleistä huonovointisuutta, laihtumista, ihon kellertämistä tai kipua vastan alueella, professori listaa.

– Jotkut niistä ovat aika salakavalia. Oireita ei välttämättä ole paljon, mutta syöpä voi ehtiä pitkälle.

Hoitoon hakeutuminen voi pitkittyä

Toisin sanoen vatsasyövän oireisiin ei välttämättä reagoida yhtä nopeasti kuin esimerkiksi rinnassa havaittuun kyhmyyn tai virtsaamiseen liittyviin vaikeuksiin, jotka liittyvät usein eturauhassyöpään.
Myöskään ennuste vatsan alueen syövissä ei usein ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi rinta- ja eturauhassyövässä.

Syöpäjärjestöjen mukaan mahasyöpäpotilaista keskimäärin joka viides on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Niin ikään vatsan alueen syöpiin lukeutuvassa haimasyövässä ennuste on vielä synkempi, sillä sairastuneista menehtyy Joensuun mukaan noin 90 prosenttia.

– Kun oireita ei välttämättä ole, se pitkittää hoitoon hakeutumista ja heikentää hoitomahdollisuuksia. Lisäksi monet vatsan alueen syövistä ovat sellaisia, että kun ne pääsevät leviämään, mitään hyvää hoitokeinoa ei välttämättä enää ole, Joensuu kertoo.

Milloin tutkimuksiin?

Hänen mukaansa esimerkiksi munasarjasyöpä voi levitä herkästi vatsaonteloon ja edetä pitkälle ennen kuin se havaitaan.

– Oireet voivat olla epämääräisiä, esimerkiksi laihtumista tai lämpöilyä, jotka voivat olla oireita myös monista muista asioista.
Professori huomauttaakin, että vatsan alueella olevien syöpien oireet ovat sellaisia, että ne voivat liittyä yhtä hyvin myös muihin tauteihin. Vatsaoireet eivät siis aina viittaa syöpään.

– Maha on alue, joka oireilee herkästi monilla ihmisillä silloin tällöin: välillä se on paremmassa ja välillä huonommassa kunnossa, eikä se ole aina syövän merkki. Se kuuluu normaaliin elämiseen ja voi liittyä myös muihin tauteihin kuin syöpään.

Milloin sitten kannattaa suunnata lääkärin pakeille?

– Tähän pätee yleissääntö: jos huomaa omassa voinnissaan jotain poikkeavaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin.

Mahasyöpä

  • Mahasyöpä syntyy, kun mahalaukun kudoksen terveet ja hyvänlaatuiset solut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Suomessa todetaan vuosittain vajaa 700 uutta mahasyöpää.
  • Mahasyöpä saattaa olla pitkään oireeton. Siksi se löydetään usein vasta, kun kasvain on levinnyt tai lähettänyt etäpesäkkeitä.
  • Tavallisia mahasyövän ensioireita ovat ylävatsakipu, pahoinvointi ja väsymys. Jos mahasyöpä on levinnyt pidemmälle, se aiheuttaa myös laihtumista, nielemisvaivoja ja joskus verisiä oksennuksia.
  • Mahasyövän ensisijainen hoitomuoto on leikkaus.
  • Keskimäärin joka viides potilas on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
Lähde: Suomen Syöpäyhdistys

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt