Ahdistuneisuus kovassa kasvussa suomalaisilla – tunnista, viittaavatko oireesi jo häiriöön - Terveys - Ilta-Sanomat

Ahdistuneisuus kovassa kasvussa suomalaisilla – tunnista, viittaavatko oireesi jo häiriöön

Suomalaisten ahdistuneisuushäiriöt ovat kovassa kasvussa.

Erityisesti mielenpahoinvointi on lisääntynyt nuorilla naisilla.­

24.4.2019 16:00

Noin 5 prosenttia suomalaisista kärsii elämänsä jossain vaiheessa yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, kertoo Terveyskirjasto.

Yli puolella oireet ovat alkaneet joko lapsena tai murrosiässä, mutta ne voivat yhtä lailla alkaa myös aikuisiällä.

Terveystalon tuoreen potilastietojärjestelmän analyysin mukaan suomalaisten ahdistuneisuushäiriöt ovat kovassa kasvussa.

Ahdistuneisuushäiriöiden, unettomuuden, masennuksen, pitkittyneen stressin tai toistuvan masennuksen yleistyminen on globaali ilmiö, joka näkyy myös Terveystalon potilasdatassa, yrityksen tiedotteessa todetaan.

Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan nyky-yhteiskunnassa jyllää useita ilmiöitä, jotka asettavat psyykkisen jaksamisen koetukselle. Erityisesti mielenpahoinvointi on lisääntynyt nuorilla naisilla.

– Pelkästään se, että olemme nykyään tavoitettavissa kellon ympäri usean eri kanavan kautta, stressaa ja kuormittaa mieltämme. Myös työelämä on aiempaa kiireisempää, pirstaleisempaa ja suorituskeskeisempää, mikä on yksi syy ahdistuneisuushäiriöiden lisääntymiseen, Turunen sanoo.

Ovatko ahdistus ja huoli selvästi liiallisia?

Terveyskirjaston mukaan ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, johon liittyy huoli jostakin nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta. Huoli voi olla osin tietoinen tai tiedostamaton.

Ahdistuksen tunne sinänsä on normaali osa elämää – se on elimistön tapa viestiä mahdollisesta tulevasta vaarasta ja pitää yllä toimintavalmiutta.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ilmenevät ahdistus ja huoli eroavat elämäntilanteiden aiheuttamasta luonnollisesta ahdistuksesta siten, että ne ovat elämäntilanteeseen nähden selvästi liiallisia, itsepäisiä ja jatkuvia, Terveyskirjasto määrittelee.

Yleistyneessä ahdistushäiriössä ahdistus ei enää myöskään ohjaa toimintaa kohti parempia ratkaisuja, vaan haittaa päivittäistä elämää ja saa esimerkiksi välttelemään monia tilanteita.

Tunnista oireet

Terveyskirjaston mukaan kyse saattaa olla yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, jos:

  • Ahdistuneisuus on luonteeltaan jatkuvaa, pitkäaikaista ja olosuhteisiin nähden liiallista eikä kyseessä ole toiseen psykiatriseen tilaan kuuluva oire.

  • Ahdistus, pelokas odotus ja huoli ilmenevät useimpina päivinä ja yhtäjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan.

  • Jatkuvaan ahdistuneisuuteen ja huoleen yhdistyy levottomuuden tai jännittyneisyyden tunne, väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, vapina, säpsähtely, hikoilu, pahoinvointi, ripuli, hengityksen tai pulssin tihentyminen, lihasjännitys tai vaikeus nukahtaa ja pysyä unessa.

Mitä useammista asioista henkilö on huolissaan ja mitä enemmän hän kärsii myös jatkuvasta väsymyksestä, levottomuudesta tai ärtyneisyydestä, sitä todennäköisemmin syynä ei ole vain stressaava elämäntilanne, vaan kyseessä on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Mitä aikaisemmin hoitoon, sen parempi

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön syitä ei tunneta tarkkaan.

Häiriöön on yhdistetty esimerkiksi synnynnäiset rakenteelliset ja temperamentilliset tekijät, erilaiset kehityksen aikaiset rasitustekijät, stressaavat ja traumaattiset elämäntapahtumat ja sosiaalisen tukiverkoston niukkuus.

Myös runsas kahvin juonti, tupakointi sekä alkoholin liikakäyttö lisäävät oireiden voimakkuutta tai lisäävät alttiutta yleistyneeseen ahdistuneisuuteen, kertoo Lääkärikirja Duodecim.

Psykologi Tuija Turusen mukaan mielenterveyshäiriöiden hoitaminen on vaativaa ja pitkäjänteistä, mutta ne ovat hoidettavissa.

– Niiden hoidon vaikuttavuuteen pätee sama sääntö, kuin muihinkin sairauksiin: mitä aikaisemmin, sen parempi.

– Käypä hoito -suositusten mukainen psykoterapia on osoittanut tehonsa ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoidossa, Turunen sanoo.

Lähteet: Terveystalo, Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?