Aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon voi sairastua kuka tahansa. Sairastuminen ei katso ikää.
Jos tuntee äkillistä, toispuoleisen käden tai jalan heikkoutta tai puheentuotto vaikeutuu, on soitettava välittömästi yleiseen hätänumeroon, eli 112:een.
Ilta-Sanomat kertoi eilen näyttelijä Maija-Liisa Peuhun sairastumisesta. Peuhun aivoinfarkti oli oireillut outona olona sekä vasemman käden ja jalan toimintakyvyttömyytenä.
Peuhu hakeutui päivystykseen miehensä auttamana. Vasta tuttu lääkäri ymmärsi tilanteen ja passitti Peuhun kiireellä sairaalaan.
Ennuste sitä parempi, mitä nopeammin saa hoitoa
Neurologian professorin, Aivoliiton ylilääkärin Risto O. Roineen mukaan 112 on ainoa oikea puhelinnumero, kun epäilee aivoverenkiertohäiriötä, eli aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. Ennuste on sitä parempi, mitä nopeammin potilas saa hoitoa.
– Hätäkeskus luokittelee tapauksen, ja hätäpuhelusta alkaen sitä käsitellään kiireellisenä. Ensihoidon rooli on tärkeä, ja vain tällä oikealla hoitoketjulla on mahdollista toipua täydellisesti.
– Ei pidä yrittää soittaa mihinkään muualle kuin 112:een. Hoitoon mennään aina ambulanssilla, ei missään tapauksessa omin voimin, Roine muistuttaa.
Akuuttihoitoketjut Suomessa maailman nopeimmat
Hoitovaihtoehdot ovat laskimonsisäinen liuotushoito tai valtimonsisäinen tulpan avaus. Tulpan avaus voi tulla kyseeseen, vaikka oireet olisivat ohi ja kohtauksesta olisi kulunut jo muutama tunti.
– Uutta on se, että aiemmin ajateltiin hoidon aloittamisen aikaikkunan sulkeutuvan peruuttamattomasti, jos kohtauksesta on kulunut yli 4,5 tuntia. Nyt tiedetään, että mahdollisuus tulpan avaukseen voi säilyä jopa vuorokauden ajan. Valtimotukoksen avaaminen on äärimmäisen vaikuttavaa hoitoa. Sen avulla joka kolmas potilas pystytään pelastamaan, Roine sanoo.
Valtimonsisäinen hoito onnistuu vain yliopistosairaaloissa.
– Meillä ensihoito tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat yliopistotasoista hoitoa. Suomessa ollaan tässä todella edistyksellisiä. Myös akuuttihoitoketjut ovat meillä maailman nopeimmat. Kun potilas tuodaan ovesta sisään, liuotushoito aloitetaan keskimäärin 10 minuutissa.
Roine muistuttaa avun hankkimisen olevan läsnäolijoiden vastuulla, sillä kohtaus vie potilaalta yleensä toimintakyvyn.
Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon oireet ja riskitekijät
Oireet
Äkillinen toispuoleinen, käden tai jalan heikkous tai tunnottomuus.
Äkillinen puheentuoton häiriö
Edellä mainitut oireet 75 prosentilla tapauksista.
Muita oireita voivat olla:
Suupielen roikkuminen
Migreeniauraa muistuttavat oireet
Näköhäiriö toisessa tai molemmissa silmissä tai kaksoiskuvat
Hahmotusvaikeus
Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus
Muistamattomuus, outo käytös, sekavuus
Riskitekijät
Kohonnut verenpaine
Eteisvärinä ja muut sydänsairaudet
Hyytymishäiriöt
Tupakointi
Ylipaino
Liikunnan puute
Epäterveellinen ruokavalio
Hormonihoidot
Tulehdukset, pahanlaatuiset taudit
Diabetes
Perinnölliset tekijät
Aivoverenkiertohäiriö
Suomessa elää 82 000 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta.
Joka vuosi sairastuu noin 25 000 ihmistä. Heistä noin 14 000 saa aivoinfarktin.
Joka päivä sairastuu siis 68 ihmistä.
Kahdeksan tapausta kymmenestä olisi estettävissä elämäntapamuutoksilla.
Aiheuttaa vuosittain noin miljardin euron kustannukset.