Sydämen lisälyöntejä esiintyy puolella suomalaisista – näin erotat vakavat rytmihäiriöt harmittomista muljahduksista

Julkaistu:

Sydän
Rytmihäiriöt voivat olla täysin vaarattomia, mutta ne kannattaa aina tutkituttaa.
Se tunne kun sydän tykyttää tai muljahtelee. Moni kokee elämänsä aikana joskus tällaisia tuntemuksia. Mutta voivatko ne olla vaarallisia?

Esimerkiksi kovan liikunnan yhteydessä voimakkaasti – jopa kahteen sataan – kiihtynyt syke on sydämen normaalia toimintaa. Stressikin voi nostaa sykettä reippaasti. Ahkerilla kuntourheilijoilla syke voi puolestaan laskea levossa jopa neljäänkymmeneen lyöntiin minuutissa.

Lepotilassa normaali syke voi olla mitä tahansa välillä 40–100 iskua minuutissa.

Jos sydän tykyttää ilman selvää syytä, kyse voi olla rytmihäiriöstä. Rytmihäiriöt ilmenevät lisälyönteinä, tykytyksinä, harvoina lyönteinä tai epäsäännöllisenä sykkeenä. Sydämen rytmi kiihtyy, hidastuu tai muuttuu epätasaiseksi.

Aina rytmihäiriöt eivät silti ole vaaraksi.

Lisälyönnit yleisiä, usein harmittomia

Lisälyönti tuntuu yleensä muljahduksena rinnassa. Sitä ei välttämättä edes huomaa.

Lisälyönnit ovat useimmiten vaarattomia eivätkä kerro mistään sairaudesta. Lisälyöntejä voi tulla esimerkiksi valvomisesta, runsaasta kahvin juonnista tai alkoholin käytöstä sekä tupakonnista.

Lisälyöntejä esiintyy ajoittain ainakin puolella terveistä ihmisistä.

Lääkärissä kannattaa käydä, jos lisälyöntejä on runsaasti tai oireet häiritsevät. Runsaat lisälyönnit voivat olla ensimmäinen merkki sydänsairaudesta.

Eteisvärinässä epäsäännöllinen syke

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sen oireet vaihtelevat. Joskus salakavala eteisvärinä piileskelee täysin oireettomana, ja rytmihäiriö todetaan sattumalta.

Eteisvärinän voi tuntea epäsäännöllisinä ja usein myös epätavallisen tiheinä lyönteinä.

Oireita voivat myös olla muun muassa:
  • hengenahdistus
  • rintakipu
  • väsymys
  • yleinen vetämättömyys

Eteisvärinää sairastaa yli satatuhatta suomalaista. Sydänsairaudet ja ikääntyminen lisäävät sen riskiä. Noin kolmasosa eteisvärinästä on ”itsenäistä” eli sille ei löydy mitään tiettyä syytä.

Rytmihäiriönä eteisvärinä uhkaa harvoin henkeä. Se voi silti olla hengenvaarallinen, sillä ilman oikeaa hoitoa eteisvärinä voi johtaa aivoinfarktiin.

Eteisvärinärytmihäiriökohtaus voi mennä ohi joko itsestään tai lääkkeellä parissa vuorokaudessa. Jos näin ei tapahdu, normaali rytmi voidaan palauttaa rytminsiirrolla.

Rytmi matalalla

Hidaslyöntisyydestä on kyse silloin, kun syke on levossa vähemmän kuin 60 kertaa minuutissa ja siitä aiheutuu oireita, kuten voimattomuutta ja pyörtymistä.

Nuorilla ja terveillä pyörtyminen on useimmiten vaaratonta. Aikuisilla ja iäkkäämmillä henkilöillä taustalla voi sen sijaan olla tutkimuksia ja hoitoa edellyttävä rytmihäiriö.

Rytmihäiriön syy tärkeä selvittää

Kun rytmihäiriö ilmaantuu ensimmäistä kertaa, on luonnollista, että oireita säikähtää.

– Oireita pitääkin säikähtää siinä mielessä, ettei niitä saa ohittaa, sanoo sydänlääkäri jutussamme.

Uuden rytmihäiriön ilmaantuessa on syytä hakeutua lääkäriin. Rytmihäiriöt voivat olla merkkejä sydänsairaudesta.

Jos rytmihäiriöön liittyy rintakipua, voimattomuutta, pyörrytystä tai tajunnan menetys, hoitoon pitää lähteä heti. Jos rytmi on epäsäännöllinen tai liian tiheä, mutta muita oireita ei ole, hoitoon menoa voi odottaa muutamia tunteja.

Lähteitä: Käypä hoito -suositus, Sydänsairaala, Terveyskirjasto, Sydän.fi

Kun sydän pysähtyy

  • Noin 5 000–10 000 suomalaisen kohtaloksi koituu vuosittain sydämestä johtuva äkkikuolema.
  • Kuolema johtuu useimmiten sydänpysähdyksestä eli vaikeasta rytmihäiriöstä.
  • Äkkikuolemia tapahtuu eniten 45–75 vuoden iässä.
  • Kammiovärinä on rytmihäiriöistä vaarallisin. Se liittyy aina sydänsairauteen. Kammiovärinässä sydän pysähtyy, ellei elvytystä aloiteta viipymättä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt