Tutkimuksen mukaan vitamiineja ei kannata syödä pillerimuodossa – asiantuntija pitää tuloksia uskottavina: ”Ainakin turhaa rahanmenoa”

Julkaistu:

Vitamiinit
Dosentti ja ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen otti kantaa tuoreeseen tutkimukseen.
Monessa suomalaisessa kodissa popsitaan monivitamiinipillereitä jo pelkästään varmuuden vuoksi.

Näin ei kuitenkaan välttämättä kannata tehdä. Tuoreen tutkimuksen mukaan vitamiinipillerit ja ravintolisät eivät suo samanlaisia terveysvaikutuksia kuin ruoasta saatavat vitamiinit.
Annals of Internal Medicine -lehden julkaisemat tulokset perustuvat yli 27 000 yhdysvaltalaisaikuisen seurantatietoihin, ja niiden perusteella riski menehtyä seurannan aikana oli pienin osallistujilla, jotka saivat riittävästi magnesiumia, A- ja K-vitamiinia ja sinkkiä.

Tilanne kuitenkin muuttui, kun analyyseissä huomioitiin ravintoaineiden lähde. Suotuisat vaikutukset näkyivät enää osallistujilla, jotka saivat vitamiininsa ja ravintoaineensa ruoasta.

Suomalaisasiantuntija pitää tutkimusta uskottavana

Dosentti ja ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta pitää tutkimusta hyvin tehtynä ja uskottavana. Hänen mukaansa useimpien ravintoaineiden kohdalla ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että vitamiinipillereistä olisi hyötyä silloin, kun ravinnonsaanti on kutakuinkin riittävää.

Voutilaisen mukaan yhden tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa suoraan, ettei vitamiineja kannata syödä pillerimuodossa.

– Tutkimus ei ole kliininen koe, josta voisi vetää syy-seuraussuhteita. Tämän tyyppisillä tutkimuksilla voidaan selvittää asioiden välisiä yhteyksiä.

”Elimistö ei ehkä tarvitse vitamiineja isoina annoksina kerrallaan”

Myös Voutilainen itse kannattaa ruoasta saatavia vitamiineja, sillä ruoasta saadaan aina monia ravintotekijöitä samanaikaisesti, eikä yleensä koskaan yksittäistä ravintoainetta isoja määriä kerrallaan.

– Ravintoaineet saattavat myös olla eri muodossa, kun mitä ne ovat valmisteissa. Ruoasta saatuna niillä saattaa myös olla vuorovaikutuksia keskenään, mitkä vaikuttavat niiden hyväksikäytettävyyteen ja vaikutuksiin elimistössä. Elimistö ei ehkä tarvitse vitamiineja isoina annoksina kerrallaan, vaan ravinnosta yhdessä muiden ravintotekijöiden kanssa.


”Ainakin ylimääräistä, turhaa rahanmenoa”

Lisätutkimukset ovat aina paikallaan, mutta tuoreelle tutkimukselle pohjaa luo se, että samanlaisia havaintoja on tehty aiemmin.

Ilta-Sanomat kertoi vitamiineja napsivien kasvaneesta kuolleisuudesta vuonna 2012. Kansainvälisen Cochrane-instituutin tutkimuksessa todettiin, että ravintolisien käytöstä ei ole juurikaan hyötyä keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä. Voutilainen allekirjoittaa nykytiedon varassa tämän.

Vuonna 2011 Yhdysvaltalaisen Minnesotan yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus selvitti, että monivitamiinin, foolihapon, sinkin ja raudan syöminen saattaa lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan ravintolisien tarpeeton syöminen voi myös aiheuttaa terveysongelmia.

– Ainakin ylimääräistä, turhaa rahanmenoa. Monissa marketeissa myytävissä valmisteissa pitoisuudet on suhteellisen pieniä, joten eivät ne välttämättä terveysriskejä ole, vaikka harvoin niiden syöjät niistä hyötyvätkään, Voutilainen toteaa.

Tankkaatko turhaa ylimäärää elimistöösi?

Asia ei kuitenkaan ole täysin yksinkertainen. Tutkimuksista on vaikea erottaa, kuinka suurelta osin vaikutukset johtuvat ravintolisistä ja kuinka paljon siitä, että terveysongelmia potevat usein käyttävät niitä enemmän.

Voutilaisen mukaan terveellisemmät elämäntavat omaavat eivät välttämättä korjaa lisillä ravitsemuspuutoksia, vaan tankkaavat turhaa ylimäärää elimistöönsä.

– Valitettavasti näissä havainnoivissa tutkimuksissa käyttäjät ovat aina muutenkin se tervein osa tutkittavia.

”Mitä enempi, sen parempi”-ajatus ei toimi

Sari Voutilainen muistuttaa, että vitamiinipillereistä on hyötyä, kun niillä korvataan tietyn ravintoaineen puutetta. Hänen mukaansa ohjeita D-vitamiinin käyttöön lisäravinteena voi edelleen noudattaa.

– D-vitamiinivalmisteista on annettu Suomessa hyvin järkevät ja maltilliset suositukset.

Ruokaviraston ohjeiden mukaan aikuisten tulisi saada D-vitamiinia päivittäin 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaiden 20 mikrogrammaa. 2–17-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 7,5 mikrogrammaa päivittäin.

Vitamiinipillerien kannattavuus ei vaikuta esimerkiksi kalan syöntiin, joka on yksi hyvistä D-vitamiinien lähteistä. Ruokaviraston ohjeissa aikuisten kannattaa nauttia kalaa 2–3 kertaa viikossa.

D-vitamiinin hyötyjä on tutkittu paljon viime vuosina. Kokonaiskuva selviää vasta, kun kokeista raportoidaan lisää.

– Saattaa olla, ettei sekään ihmeaineen mainetta saa. Jo julkaistuissa tutkimuksissa sen ei ole todettu merkittävästi auttavan syöpä- tai sydäntautien ehkäisyissä, Voutilainen sanoo.


Tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti kalsiumlisiä käyttävät menehtyivät syöpään muita todennäköisemmin, mutta vastaavaa yhteyttä ei havaittu ruoasta saatavan kalsiumin kohdalla. Tästäkin huolimatta Voutilainen neuvoo noudattamaan kalsiumin käytön ohjeita.

– ”Mitä enempi, sen parempi”-ajatus ei näissä toimi. Kannattaa pyrkiä saamaan kalsiuminkin ruoasta, ja jos se ei onnistu, niin syödä kalsiumlisää niin, että saantisuositus täyttyy.

Ruokaviraston mukaan 5–6 desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivässä kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Kalsiumilla täydennettyjen elintarvikkeiden käyttöä on perustelua henkilölle, jotka eivät käytä maitovalmisteita. Myös vegaaniruokavaliota noudattaville suositellaan B12-lisän käyttöä.

Tutkimus pähkinänkuoressa

  • Tutkimusten mukaan vitamiinipillerit ja ravintolisät eivät suo samanlaisia terveysvaikutuksia kuin ruoasta saadut vitamiinit.
  • Ravintolisien liiallinen käyttö liittyi joissain tapauksissa myös suurentuneisiin riskeihin. Esimerkiksi runsaasti kalsiumlisiä käyttävät menehtyivät syöpään muita todennäköisemmin.
  • Tutkimusten mukaan ravintolisien käytöstä ei ole juurikaan hyötyä keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt