Joka toisen suussa on salakavala tulehdus – yhteys syöpään, tyypin 2 diabetekseen, sydäntauteihin...

Julkaistu:

Parodontiitti
Suu on portti, jonka kautta tulehdus pääsee kuormittamaan koko elimistöä. Oireita ei aluksi ole.
Noin puolella suomalaisista aikuisista on suussaan parodontiitti, osoittavat väestötutkimukset.

– Omien tutkimusteni mukaan myös nuorista noin 10–15 prosentilla on alkuvaiheessa olevaa parodontiittia, kertoo erikoishammaslääkäri, dosentti Anna Maria Heikkinen.

Parodontiitti on bakteerien aiheuttama hampaan kiinnityskudosten tulehdussairaus, joka tuhoaa hammasta ympäröivää ienkudosta ja leukaluuta.

Käypä hoito -suosituksen mukaan kyseessä on merkittävä kansantauti, joka on alidiagnosoitu ja jää siksi osin hoitamatta.

Usean sairauden riski kohoaa

Erityisen salakavalan parodontiitista tekee se, ettei vaarana ole vain hampaan menetys, vaan monen pitkäaikaissairauden riskin kohoaminen.

– Hoitamaton suu saattaa olla suuri riski ihmisen yleisterveydelle. Suu on portti, jonka kautta tulehdus pääsee kuormittamaan koko elimistöä, Heikkinen sanoo.

Tutkimusten mukaan pitkäaikainen suun tulehdus voi olla riskitekijä valtimonkovettumataudin, kroonisen munuaissairauden ja sydän- tai aivoinfarktin taustalla.

– Hoitamaton parodontiitti lisää sydän- ja verisuonitautien riskin noin kaksinkertaiseksi.

Viimevuotinen laaja tutkimus osoitti yhteyden syöpään.

– Siinä todettiin, että vaikea-asteinen parodontiitti voi lisätä syöpäriskiä noin neljänneksellä.

Myös tyypin 2 diabetes ja parodontiitti ovat yhteydessä, ja siksi Heikkinen korostaa, että diabeetikon suun tulisi aina olla hyvässä kunnossa.

– Diabetesta sairastavan riski sairastua parodontiittiin on noin kolminkertainen, ja toisaalta hoitamaton parodontiitti heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.

Alustavaa näyttöä on yhteydestä myös nivelreumaan ja muistisairauksiin.

– Uuden suomalaistutkimuksen mukaan parodontiitin aiheuttama tulehduskuorma voi mahdollisesti altistaa nivelreumalle, Heikkinen sanoo.

– Yhteydet muistisairauksiin on havaittu myös, mutta tästä tarvitaan vielä paljon uutta tietoa.

Myös hammasvälit pitää puhdistaa

Parodontiitti saa alkunsa, kun biofilmi eli plakki pääsee ikenen alle.

– Ien tulehtuu, ja jos ientulehdusta ei hoideta, voi syntyä ientasku.

Tervekin suu on täynnä bakteereita, mutta ientaskujen syventyessä bakteerien tasapaino häiriintyy.

– Kun ientasku syventyy millimetrin, parodontiittiin liitettyjen bakteerien määrä taskussa nousee tuhatkertaiseksi.

Paras tapa torjua parodontiitin kehittymistä on yksinkertainen.

– Hampaiden harjaus on hyvin kustannustehokas keino.

– Sen lisäksi hammasvälit pitää puhdistaa. Niihin pakkautuu myös plakkia, ja mikäli sitä ei puhdisteta, plakki kertyy pikkuhiljaa hampaan ja ikenen väliin, ja voi muodostua ientasku.

Heikkinen muistuttaa, että paljon olisi korjattavaa, sillä suomalaiset ovat laiskimmasta päästä hampaiden harjaajia Euroopassa.

Käy tarkastuksessa säännöllisesti

Huolellisen omahoidon lisäksi ammattilaisen pitäisi tarkastaa suun ja hampaiden kunto säännöllisesti.

– Ientaskujen mittaaminen on yksi toimenpide. Lisäksi tutkimuksessa voidaan käyttää uutta suomalaista innovaatiota suuhuuhdetestiä, jolla voidaan selvittää viidessä minuutissa, onko parodontiitin riski koholla.

Mitä aiemmin parodontiitti tunnistetaan, sitä helpompi sairautta on hoitaa.

– Kun se on asianmukaisesti hoidettu, suun ja koko elimistön tulehduskuorma pienenee, ja monien pitkäaikaissairauksien riski laskee. Elämänlaatukin paranee, kun suu on tulehdusvapaa.

Oireita ei aluksi ole

  • Parodontiitti on bakteerien aiheuttama suun tulehdussairaus, joka alkaa ja etenee ilman merkittäviä oireita. Tämän vuoksi sairastuminen jää monelta huomaamatta.
  • Selvä merkki tulehduksesta ovat harjatessa verta vuotavat ikenet.
  • Usein ikenet myös punoittavat ja ovat turvonneet.
  • Pitkälle edennyt sairaus näkyy hampaissa jo selvemmin: hampaat voivat liikkua, niiden väleihin syntyy rakoja, ja hengitys voi haista.
Lähde: Käypä hoito -suositus

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt