Maalaislääkäri Kiminkisen ohjeet selkäkipuihin – yksi tärkeimmistä neuvoista menee monella juuri toisinpäin - Terveys - Ilta-Sanomat

Maalaislääkäri Kiminkisen ohjeet selkäkipuihin – yksi tärkeimmistä neuvoista menee monella juuri toisinpäin

Julkaistu: 28.3. 12:31

Jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Monesti niiden syntysyitä ei tarkalleen tiedetä.

– Eihän ne tapa, mutta diagnoosi selkä paskana on aika yleinen juttu, tietää maalaislääkäri Tapani Kiminkinen.

Kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee Selkäliiton mukaan selkäkipuja elämänsä aikana. Työtä häiritsevä alaselkäkipu on myös hyvin yleinen sairauspoissaolon syy.

Kipuja voivat aiheuttaa muun muassa noidannuoli, iskias ja välilevyrappeumat.

Valtaosa selkäkivuista on sellaisia, että niiden syntysyitä ei tarkalleen ottaen tiedetä. Selkäpulmien riskiä lisäävät muun muassa vähäinen liikunta, ylipaino sekä stressi ja mielenterveysongelmat.

Tupakointi on yksi syy. Sitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Suomessa on tehty kaksostutkimus, jossa identtisistä kaksosista toinen tupakoi ja toinen ei. Tupakoivalla oli enemmän välilevyrappeumaa.

  • Katso artikkelin yllä olevalta videolta maalaislääkäri Kiminkisen vinkit siihen, miten selkä pysyy kunnossa.

Pysy liikkeessä

Äkillisessä selkäkivussa ihminen voi jämähtää paikalleen. Se ei välttämättä ole paras ajatus.

– Liikkuminen on tärkein, pitää näkyä kylillä. Sanon aina etenkin tukirankavaivoissa, että sairausloma ei ole mikään sairausloma vaan kuntoutumisloma, sanoo maalaislääkäri Kiminkinen.

Silloinkin kun selkäkipu on pitkittynyt, kannattaa liikkua säännöllisesti kivun sallimissa rajoissa. Liikunnan suotuisista vaikutuksista selkäkipuun on tutkimusten mukaan näyttöä.

Tulehduskipulääkkeitä kannattaa sen sijaan käyttää maltillisesti. Silti Suomessa käytetään runsaasti kipulääkkeitä siihen nähden, että Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia kipupotilaan hoidossa.

Kiminkinen perää Suomeen lisää manuaalisia hoitoja, jotka ovat laajassa käytössä muun muassa Saksassa ja Yhdysvalloissa.

– On kuitenkin välttämätöntä saada aikaan ns. puoskarilaki, jolla varmistetaan terapeuttien asianmukainen koulutus ja osaaminen. Manuaalisen hoidon taitajat voivat parhaimmillaan tuoda paljon lisää perinteiseen ja osin puutteelliseen lääkäreiden tukirankavaivojen hoidon käytännön osaamiseen. Hoito on pätevissä käsissä turvallista ja potilaan omaa aktiviteettia ja liikunnallisuutta tukevaa sekä kokonaisedullista verrattuna yleisimmin määrättyihin sairauslomaan ja kipulääkkeisiin.

  Asennolla on väliä

Raskas fyysinen työ sekä runsas autoilu voivat joskus vaikuttaa selän kuntoon, samoin yksipuolisesti kuormittava työ tai liikuntaharrastus. Selkäkipujen syntyyn vaikuttavat myös perimä sekä se, kuinka vahvat selän tukilihakset ovat.

Asennollakin on väliä. Jos keho ei ole tasapainossa, lantio pääsee kääntymään virheasentoon. Se voi johtaa isompiinkin pulmiin, kun kroppa kuormittuu yksipuolisesti.

Milloin lääkäriin?

Selkäkivut paranevat usein nopeasti eikä niiden vuoksi ole aina tarvis käydä lääkärissä. Lääkäriin pitää mennä silloin, kun kipu on niin voimakasta, ettei sitä saa itse hallintaan tai jos kipu säteilee jalkaan ja siitä seuraa lihasheikkoutta tai tunnottomuutta.

Kiminkinen muistuttaa, että etenkin toistuvissa ja uusissa, oireistoiltaan aiemmasta poikkeavissa kiputilanteissa on syytä sulkea lääketieteen keinoin pois kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet.

– Vakavien tilojen vaara lisääntyy vanhemmiten. Ihanteellista ja turvallisinta olisi, mikäli lääkäri, fysioterapeutti ja manuaalinen hoitaja toimisivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tässä on meillä vielä paljon parannettavaa.

Lähteitä: Selkäliitto, Terveyskirjasto

Tapani Kiminkinen on nähnyt vastaanotollaan suomalaisten selkäkipujen kirjon.

Tapani Kiminkinen on nähnyt vastaanotollaan suomalaisten selkäkipujen kirjon.