Suoliston mikrobiomilla on valtava vaikutus terveyteen, ja sitä voi itse ”ohjelmoida” – ota 3 asiaa huomioon ruokavalinnoissa - Terveys - Ilta-Sanomat

Suoliston mikrobiomilla on valtava vaikutus terveyteen, ja sitä voi itse ”ohjelmoida” – ota 3 asiaa huomioon ruokavalinnoissa

Kun syöt kuituja, mikrobit tuottavat hyödyllisiä yhdisteitä. Lihasta taas syntyy syövälle altistavia karsinogeeneja.

Suolistobakteerit tuottavat erityisesti punaisesta lihasta karsinogeenisia aineita, jotka vaikuttavat suolistosyövän syntyyn, jos niitä on riittävän paljon ja riittävän pitkään.­

23.3.2019 9:12

Suoliston mikrobiomin vaikutus terveyteen on viimeaikaisten tutkimusten valossa osoittautumassa huomattavasti laajemmaksi kuin aiemmin on ajateltu.

– Mikrobiomin vaikutukset eivät todellakaan rajoitu suolistoon, vaan ne ulottuvat koko kehoon, sanoo dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta.

Mikrobiomi tarkoittaa suoliston ontelon ja limakalvon normaalia mikrobistoa eli eliöyhteisöä, johon kuuluu bakteereja, sieniä, hiivoja ja viruksiakin.

– Kun kaikki on hyvin, mikrobisto on monipuolinen ja limakalvo ehjä, Salonen kertoo.

Paljon muutakin kuin elimistön jätemylly

Käsitys mikrobiomin aktiivisuudesta on muuttunut aivan viime vuosina, ja nykyään se rinnastetaan jopa yhdeksi sisäelimeksi.

– Ennen ajateltiin, että mikrobiomi suojaa meitä salmonellalta ja muilta taudinaiheuttajilta, mutta muuten sitä pidettiin lähinnä elimistön jätemyllynä.

Nyt on ymmärretty, että se on hyvin paljon muutakin.

– Aineenvaihdunnallisesti sitä verrataan jopa maksaan, koska mikrobiomissa arvioidaan tapahtuvan saman verran esimerkiksi lääkkeiden ja ravinnon fytokemikaalien muunnoksia ja hajotuksia kuin maksassa.

 Lihavuustaipumus ja taipumus ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan on pystytty siirtämään hiirestä toiseen ja ihmisestä hiireen useammassa laboratoriossa maailmalla.

Salonen kertoo, että suoliston mikrobiomi keskustelee jatkuvasti kehon immuunijärjestelmän ja hermoston kanssa ja mikrobiomin bakteerien tuottamat aineet kiertävät kehossa.

– Yksi todiste tästä on se, että sekä verestä että virtsasta löytyy paljon molekyylejä, joita meidän kehomme ei pysty tuottamaan vaan pelkästään bakteerit pystyvät tuottamaan – eli ne ovat lähtöisin suoliston mikrobiomista.

Yhteys lihavuustaipumukseen ja suolistosairauksiin löydetty

Mikrobiomin kunto on yhdistetty monien sairauksien syntyyn.

– Se ei missään nimessä selitä kaikkia sairauksia mutta vaikuttaa niiden riskiin yhdessä perintö- ja ympäristötekijöiden kanssa.

Potilasaineistoja tutkittaessa on vaikea selvittää, onko muuttunut suolistomikrobisto sairauden syy vai seuraus.

Puhtaimmin mikrobiomin vaikutusta pystytään tutkimaan koeasetelmassa, jossa käytetään steriilisti kasvatettuja hiiriä, joilta puuttuu kokonaan suoliston mikrobisto. Kokeessa hiirille istutetaan ulosteensiirrolla mikrobisto joko toisesta hiirestä tai ihmisestä.

– Lihavuustaipumus ja taipumus ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan on pystytty siirtämään hiirestä toiseen ja ihmisestä hiireen useammassa laboratoriossa maailmalla, Salonen kertoo.

 Antibiootteja ei koskaan tulisi syödä turhaan, sillä ne eivät ole mitään täsmälääkkeitä – siinä menevät hyvät ja huonot bakteerit samalla.

Yhteys on löydetty myös Crohnin tautiin ja haavaiseen paksusuolentulehdukseen.

– Nämä tulehdukselliset suolistosairaudet ovat tauteja, joita ei saada aiheutettua sellaiselle hiirelle, jolla ei ole suolistomikrobistoa.

– Koska tällainen eläinmalli on suojassa näiltä sairauksilta, voidaan aivan varmasti sanoa, että mikrobiomi on aiheuttajana taudin synnyssä mukana.

Lisäksi jo pitkään on tunnettu yhteys allergiaan. Tästä on saatu epidemiologisissa tutkimuksissa melko vahvaa näyttöä ihmisilläkin.

– Suolistomikrobiston kehityksen häiriöt varhaislapsuudessa – esimerkiksi toistuvien antibioottikuurien vuoksi – ovat yksi riskitekijä allergisille sairauksille.

Mikrobiomia pystyy itse muokkaamaan

Salosen mukaan tärkeä viesti on, että suoliston mikrobiomia pystyy itse muokkaamaan. Jokapäiväisillä ruokavalinnoilla suolistoa voi ikään kuin ohjelmoida.

– Mikrobit pyrkivät käyttämään ruoakseen kaiken ravinnon, joka tulee paksusuoleen, ja ravinnon koostumuksesta riippuen ne tuottavat erityyppisiä yhdisteitä: kuidusta hyödyllisiä yhdisteitä ja lihasta haitallisia, syövälle altistavia karsinogeeneja.

Suuri vaikutus mikrobiomin kuntoon on myös toistuvilla antibioottikuureilla.

– Antibiootteja ei koskaan tulisi syödä turhaan, sillä ne eivät ole mitään täsmälääkkeitä – siinä menevät hyvät ja huonot bakteerit samalla, Salonen sanoo.

Tyypillisin tilanne, jolloin antibioottikuuri on tarpeeton, on virusperäinen flunssa.

– Varmuuden vuoksi otettavasta antibioottikuurista on suolistoterveyden kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Näin syömällä kohennat mikrobiomin kuntoa:

1. Noudata kuitusuositusta

Kasvikunnan tuotteista saatavat kuidut ovat tärkein mikrobiomin ”ohjelmoija”. Kun bakteerit pilkkovat kuitua omaksi ruoakseen, prosessissa syntyy suojaavia aineenvaihduntatuotteita, jotka muun muassa hoitavat suolen pintaa.

– Sillä pääsee jo pitkälle, kun huolehtii että syö normaalin ravitsemussuosituksen mukaisen määrän ravintokuitua (25–35 grammaa).

Kuitu saisi mielellään tulla eri lähteistä, koska eri kuitutyypit ruokkivat erilaisia bakteereja.

– Näin saa pidettyä mikrobiomin monimuotoisuutta yllä, Anne Salonen kertoo.

2. Vähennä lihansyöntiä

Paksusuolen syövän esiintyvyys on yhdistetty suolistobakteereihin.

– Kun proteiinia syödään paljon, se ei imeydykään ohutsuolessa vaan valuu bakteerien ruoaksi paksusuoleen. Suolistobakteerit tuottavat erityisesti punaisesta lihasta karsinogeenisia aineita, jotka vaikuttavat suolistosyövän syntyyn, jos niitä on riittävän paljon ja riittävän pitkään.

Lihaan mieltyneille Salonen antaa neuvoksi, että lautasella pitäisi aina olla myös kasviksia, jotta bakteeritkin saavat lempiruokaansa.

– Kuidut huolehtivat kahdesta asiasta: ne jouduttavat mahdollisesti karsinogeeneja sisältävän aineksen läpimenoaikaa ja toisaalta tuottavat suoja-aineita.

3. Vältä liikaa tyydyttynyttä rasvaa

Salonen kertoo, että rasvasta ei ole vielä kovin paljon näyttöä, mutta tämänhetkisen käsityksen mukaan tyydyttynyt eli kova rasva aiheuttaa epäsuotuisia bakteerimuutoksia.

– Näin tapahtuu ainakin sitä kautta, että tyydyttynyt rasva lisää sapen eritystä. Sappi on antibakteerinen aine, ja sen pitoisuuden nousu suolistossa köyhdyttää mikrobiomia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?