Yllätyskaksosraskaus päättyi surullisesti Ilomantsissa – vain harva kieltäytyy neuvolasta: ”Pahimmillaan menehtyvät äiti ja lapsi”

Julkaistu:

Ilomantsin kuolleen vauvan tapaus saa miettimään, miksi neuvolapalveluista kieltäydytään.
Poliisi tiedotti maanantaina löytäneensä ilomantsilaisen omakotitalon pihalta vauvan ruumiin.

Lapsi oli syntynyt kuolleena kesäkuussa. Vanhemmat hautasivat lapsen kotipihaan kertomatta viranomaisille.
Uutinen jätti jälkeensä monia avoimia kysymyksiä. Yksi liittyy siihen, ettei lapsen äiti käynyt raskauden aikana neuvolassa tai ultraäänitutkimuksissa. Siksi pariskunta ei tiennyt, että kyseessä oli kaksosraskaus.

Suomessa sairaalan ulkopuolella syntyi vuonna 2017 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilaston mukaan 239 lasta. Synnytyksistä 99,5 prosenttia tapahtui sairaaloissa.

59 sairaalan ulkopuolella tapahtuneista synnytyksistä oli vuonna 2017 syntymärekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan suunniteltuja kotisynnytyksiä. Matkalla sairaalaan tapahtuneita synnytyksiä oli 93.

Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 87, kun vuonna 2016 vastaavia synnytyksiä oli 94.

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler pitää Ilomantsin tapausta hyvin harvinaisena ja ikävänä. Hän kertoo, että Suomessa vain 0,3–0,4 prosenttia odottavista äideistä ei käy neuvolassa kertaakaan. Taustalla on erilaisia syitä.

– Osa ei tiedä olevansa raskaana, jotkut haluavat peitellä raskauttaan. Osa on muuttanut vastikään Suomeen ja heillä saattaa olla kotimaassaan hoitoa. Sitten on heitä, jotka eivät halua olla missään tekemisissä julkisen terveydenhuollon kanssa, Gissler kertoo.

– Hyvin sekalainen mutta pieni joukko on siis kyseessä.

Gissler kertoo, että tutkimuksissa on havaittu tapauksia, joissa äiti on synnyttänyt yksin kotona. Niiden yhteydessä on voinut käydä pahimmillaan niin, että sekä äiti että lapsi menehtyvät synnytyksen yhteydessä tai lapsi selviää, mutta äiti kuolee. Ne ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

– Ehkä kerran vuosikymmenessä on tällaisia tapauksia, jotka päättyvät surullisesti, sanoo Gissler, joka kertoo käyneensä läpi 25 vuoden tiedot tapauksista.

Gisslerin mukaan neuvolasta kieltäytyminen ei ole välttämättä vaarallista, jos odottaja on terve ja vauva kasvaa, eikä ylimääräisiä riskejä raskauden aikana ole. Synnytyksen alkaessa tilanne on toinen: esimerkiksi verenvuoto voi kuitenkin nopeasti olla vaarallista.

Kaksosraskaus on sen sijaan aina riskiraskaus, sillä synnytys alkaa usein ennenaikaisesti.

– Olisi ehdottomasti tärkeää, että silloin synnytetään sairaalassa eikä kotona. Riskiraskauden yhteydessä myös raskauden seuranta on vielä tärkeämpää kuin normaalissa raskaudessa.

 

Riskiraskauden yhteydessä myös raskauden seuranta on vielä tärkeämpää kuin normaalissa raskaudessa.

Suunniteltujen kotisynnytysten suosio on sen sijaan kasvussa. Vuonna 2016 suunniteltuja kotisynnytyksiä 44 ja vuotta myöhemmin jo 59. Gissler kuitenkin huomauttaa, että osuus on pieni, kun synnytyksiä on vuositasolla noin 50 000.

– Osittain se johtuu varmasti siitä, että jos kotisynnytyksen haluaa, siitä joutuu itse maksamaan. Hinta on noin 2 000–3 000 euroa. Se on aika iso paukku.

Kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra kuitenkin kertoo, että pääkaupunkiseudulla kotisynnytyksen trendi on ollut viime vuosina kasvamaan päin.

Lyyra kertoo, että kotisynnytyksissä on kuitenkin usein läsnä ulkopuolinen kätilö.

– Uskon, että alle kymmenessä suunnitellussa kotisynnytyksessä vuodessa ei ole avustavaa kätilöä mukana.

Mutta silti on äitejä, jotka eivät käy neuvolassa tai ultraäänitutkimuksissa, vaikka niillä voitaisiin ehkäistä monia riskitekijöitä. Miksi?

– On vaikea ymmärtää, miksi äiti ei halua raskautensa aikana käyttää neuvolapalveluita tai käydä ultraäänessä, vastaa Lyyra.

– Syyt voivat olla moninaisia. Ultraan ei esimerkiksi haluta siksi, ettei haluta tietää, jos lapsella on jotain vialla. Halutaan ottaa lapsi vastaan sellaisena kuin hän syntyy. Joku taas ajattelee, että ultran säteilystä on jotain vaaraa lapselle.

Neuvolan välttelemisen syistä Lyyra ei keksi syitä. Ilomatsin tapauksessa ei voi syyttää juuri tietämättömyyttä, sillä kyseessä oli kantasuomalainen pariskunta.

– Jos kyseessä on kantasuomalainen äiti, neuvolan välttäminen on varmasti tietoinen valinta.

Lyyra muistuttaa, ettei äiti saa Kelalta äitiysavustusta, jos hän ei käy neuvolassa ensimmäisen neljän raskauskuukauden aikana.

– Hirveän vaikea ottaa kantaa, onko taustalla vakaumus. Tai onko syynä niin hirveä pelko sairaalaa kohtaan ja hoitohenkilökuntaa kohtaan, ettei mennä. En osaa ottaa tähän kantaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt