Runsas juominen voi aiheuttaa pysyviä vaurioita – turvallisia rajoja ei ole

Monet alkoholin haittavaikutukset korjaantuvat kun juomisen lopettaa. Kaikki vauriot eivät välttämättä korjaannu koskaan.

4.3.2019 11:30

Siihen ei tarvita kuin yksi lasillinen, ja esimerkiksi yöunet notkahtavat.

Alkoholi alkaa vaikuttaa elimistössä välittömästi, heti ensimmäisestä kulauksesta.

– Alkoholi on vesiliukoinen liuotin. Se vaurioittaa soluja eri puolilla kehoa, koska joka puolella kehoa on nestettä, sanoo ylilääkäri Margareeta Häkkinen A-klinikkasäätiöstä.

Jo yksi annos alkoholia lisää terveysriskejä, eikä mistään alkoholimäärästä tutkimuksen mukaan ole terveydelle hyötyä.

Runsas alkoholinkäyttö voi vaikuttaa kehoon varsin merkittävästi. Se, miten ja mihin ensimmäisenä, on yksilöllistä.

Turvallisia rajoja ei ole

Varsinaisia ”turvarajoja” alkoholinkäytölle ei edes ole asetettu. Sen sijaan on määritelty erilaisia riskirajoja.

Terveen aikuisen korkean riskin taso:

  • Miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa.

  • Miehillä noin 3 annosta ja naisilla noin 2 annosta säännöllisesti päivittäin.

Monet alkoholin haittavaikutukset korjaantuvat kun juomisen lopettaa. Kaikki vauriot eivät kuitenkaan välttämättä korjaannu koskaan.

1. Maksa voi mennä kirroosiin

Maksa joutuu alkoholin kanssa koville, sillä sen tehtävänä on poistaa elimistöstä myrkkyjä.

Maksakirroosi ja rasvamaksa ovat tyypillisiä alkoholinkäyttöön liittyviä maksasairauksia. Rasvamaksasta maksa voi vielä toipua, jos juomisen lopettaa, mutta maksakirroosissa maksaan on ehtinyt muodostua arpikudosta. Se on pysyvä. Maksakirroosiin liittyy myös kohonnut maksasyövän riski.

Ihminen ei pärjää ilman toimivaa maksaa, joten jos maksa vaurioituu pahasti, sen tilalle pitää siirtää uusi.

– Maksansiirtoa voidaan harkita vasta kun kirroosipotilas on pysyvästi lopettanut alkoholin käytön.

2. Haimatulehdus tuhoaa haimaa

Haimatulehdus voi iskeä rankastakin kertajuomisesta, vaikka henkilö ei normaalisti joisi kovin paljon. Yleensä tulehduksen syntyyn kuitenkin vaaditaan toistuvaa ja pidempiaikaista juomista.

Tulehdus tuhoaa haimaa ja haittaa sen myötä myös ruoansulatusjärjestelmän toimintaa. Jos tulehduksen on saanut kerran, riski saada se uudestaan on kasvanut.

Haimatulehdus voi olla tappava. Siihen kuolee harvemmin akuutisti, mutta muutaman viikon tehohoidon jälkeen voi menehtyä, jos haima menee kuolioon.

Kroonisessa haimatulehduksessa ravintoaineiden imeytyminen heikkenee, ja vähentynyt insuliinintuotanto voi johtaa diabetekseen.

3. Aivot surkastuvat

Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö surkastuttaa aivoja. Uuden oppiminen hidastuu ja muistikatkoksia voi tulla, vaikka alkoholi olisi poistunut jo verestä.

Tässä tutkimuksessa alkoholia säännöllisesti käyttävien aivojen hippokampuksessa havaittiin surkastumaa sitä todennäköisemmin, mitä enemmän henkilö käytti väkijuomia. Hippokampuksen vauriot heikentävät muistia ja oppimista.

Alkoholi tuhoaa hermosoluja pysyvästi. Pysyviäkin muistiongelmia voi seurata: alkoholinkäytön arvellaan Muistiliiton mukaan olevan joka kymmenennen muistisairauden takana. Alkoholi lisää myös esimerkiksi aivohalvauksen, aivoverenvuotojen ja aivovammojen riskiä.

4. Hormonihäiriöitä

Runsas alkoholinkäyttö voi laskea miesten testosteronitasoja, mikä saattaa johtaa esimerkiksi impotenssiin.

Monet hormonihäiriöt korjaantuvat kun juomisen lopettaa, mutta pysyvienkin ongelmien mahdollisuus on olemassa – erityisesti silloin, kun alkoholinkäyttö on johtanut maksakirroosiin, jolloin testosteronipitoisuus laskee pysyvästi.

5. Tapaturma voi johtaa kuolemaan

Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat jaetaan alkoholimyrkytyksiin ja muissa tapaturmissa päihtyneenä kuolleisiin. Muut tapaturmaisesti päihtyneenä kuolleet ovat henkilöitä, joilla kuolintodistusta laatinut lääkäri on arvioinut alkoholin myötävaikuttaneen kuolemaan.

Joka kuudes kaikista tapaturmaisista kuolemista (pois lukien myrkytykset) sattuu humalatilassa oleville.

Sammuminen vastaa tajuttomuutta. Sen vuoksi moni päihtynyt kuolee tulipalossa, kylmässä ulkoilmassa, saunassa nestehukkaan tai tukehtumalla omaan oksennukseensa. Heikentynyt toimintakyky johtaa myös hukkumisiin, kaatumisiin ja putoamisiin sekä liikenneonnettomuuksiin.

6. Elimistö ei palaudu yön aikana

Alkoholi voi ehkä auttaa saamaan unen päästä kiinni, mutta unen laatu on huonompaa ja uni on katkonaista. Suomalainen tutkimus osoittaa, että jo yksi annos alkoholia heikentää elimistön palautumiskykyä yöunen aikana.

Uniongelmista voi toipua kun tissuttelu lakkaa.

7. Syöpäriski kasvaa

Jo teini-iän alkoholinkäyttö on yhteydessä eturauhassyöpään, kertoo tämä tutkimus. Verrattuna miehiin, jotka eivät olleet käyttäneet alkoholia, vähintään seitsemän alkoholiannosta viikoittain juoneet sairastuivat noin kolme kertaa todennäköisemmin.

Syöpäjärjestöjen mukaan alkoholi aiheuttaa noin 6 prosenttia suomalaisten tautitaakasta, mukaan lukien vuosittain noin 1200 syöpää. Syövän riski lisääntyy suhteessa eliniän aikana juotuun alkoholimäärään.

Suurin merkitys alkoholilla on ruuansulatuskanavan syöpien, maksasyövän, rintasyövän ja haimasyövän riskitekijänä. Näissä yleensä tupakointi on merkittävä lisätekijä.

Syövänkään kannalta ei ole olemassa turvallista alkoholimäärää: jo yhden päivittäisen annoksen, eli esimerkiksi 12 sentin viinilasillisen juominen lisää rintasyövän riskiä 10 prosentilla. Määrällisesti eniten alkoholi aiheuttaa rintasyöpiä ja suolistosyöpiä, koska ne ovat syövistä yleisimpiä.

Syöpäriskin pieneneminen juomisen lopettaessa riippuu siitä, miten paljon elimet ovat vaurioituneet. Esimerkiksi maksakirroosissa syöpäriski on jo koholla, vaikka juomisen olisi lopettanut.

8. Iho ei tykkää

Jatkuva alkoholinkäyttö voi olla iholle haitallista. Alkoholi vanhentaa ihoa ja voi pahentaa myös ihosairauksia, kuten psoriaasia ja ruusufinniä.

Kun säännöllisen juomisen lopettaa, iho saattaa näyttää kirkkaammalta ja tuntua kosteammalta jo muutamien päivien jälkeen, koska alkoholi kuivattaa ihoa. Myös erilaiset iho-oireet, kuten ekseema ja ruusufinni, voivat helpottaa juomisen lopettamisen myötä.

9. Verenpaine nousee

Säännöllinen alkoholinkulutus nostaa verenpainetta. Erityisen haitallista on alkoholin käyttö päivittäin. Jos alkoholia nauttii yli kaksi annosta päivittäin, pysyvästi kohonneen verenpaineen vaara kasvaa. Verenpainearvot eivät silloin ehdi laskea normaalille tasolle.

Kohonnut verenpaine on riskikäyttäjillä 1,6–4 kertaa yleisempi kuin muilla henkilöillä.

Humalahakuinen juominen voi nostaa nuortenkin verenpainetta. Jos vaikutus jatkuu vuosia, se todennäköisesti myös suurentaa vaaraa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Keski-ikäisillä ja vanhemmilla humalajuomisen vaikutukset verenpaineeseen sekä sydänhaitat on tunnettu pitkään.

Alkoholi vaikuttaa verenpaineeseen myös mutkan kautta ylipainona. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa.

Verenpainetauti riippuu monesta riskitekijästä, joten pelkästään alkoholin vaikutuksia siihen on vaikea määrittää.

Lähteitä: Päihdelinkki, THL, Syöpäjärjestöt

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?