Suomalaistutkijoilta uutta toivoa levinneeseen rintasyöpään – ”Tässä on näiden syöpäsolujen heikko kohta”

Julkaistu:

Syöpätutkimus
Suomalaistutkijat iskevät syöpäsolujen heikkoon kohtaan uudella yhdistelmähoidolla.
Valtaosa rintasyöpään sairastuneista selviää taudista, mutta samaan aikaan rintasyöpä aiheuttaa naisten kuolemia enemmän kuin mikään muu syöpä. Vuosittain rintasyöpään kuolee noin 870 suomalaisnaista.

Erityisen vaarallinen on levinnyt rintasyöpä, johon ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa.

– Rintasyöpä on edelleen hyvin suuri mörkö, joka pitää yrittää voittaa tähtäämällä juuri levinneisiin rintasyöpiin, sanoo tutkimusjohtaja, dosentti Juha Klefström Helsingin yliopistosta.

Klefströmin tutkimusryhmä on kehittänyt jo pitkään hoitoa, joka tehoaisi myös vaikeampiin rintasyöpiin, joita ei voida hoitaa leikkauksella. Tutkimuksessa on juuri saavutettu iso etappi.

– Meillä on nyt uusi rintasyövän hoitomuoto valmiina kliiniseen tutkimukseen.

”Tässä on näiden syöpäsolujen heikko kohta”

Klefströmin ryhmän työ on jo vuosia keskittynyt Myc-syöpägeeniin, jonka yliaktiivinen toiminta liittyy 40–50 prosenttiin rintasyövistä ja myös moneen muuhun syöpään.

– Myc on hyvin korkeassa asemassa solun biologian hallintakoneistossa Perusidea on, että kun Myc menee päälle, se käskee solua valmistautumaan jakautumiseen.

 

Piti vain löytää keino laukaista tämä valmiiksi viritetty solun itsemurhakoneisto.

Hallinnasta riistäytynyt Myc-geeni pakottaa solun jakautumaan hillittömästi, josta seuraa syöpäkasvaimen kehittyminen.

– Myc ruoskii solua tekemään töitä kuin hullu pomo. Samalla solu stressaantuu ja sen herkkyys itsemurhalle nousee, Klefström kuvailee.

Herkkyys itsemurhalle tarkoittaa valmiiksi viritettyä solukuolemaa, apoptoosia. Klefström alkoi jo vuosia sitten pohtia, miten tätä ominaisuutta voisi käyttää syövän tuhoamiseen.

– Tässä on näiden syöpäsolujen heikko kohta. Piti vain löytää keino laukaista tämä valmiiksi viritetty solun itsemurhakoneisto. Nyt olemme luullakseni löytäneet sellaisen, hän sanoo.

Diabeteslääke yhdeksi osaksi hoitoa

Kuten tutkimuksissa usein käy, matka ensimmäisestä hypoteesista nykyhetkeen ei suju ilman harha-askelia.

Kymmenen vuotta sitten ryhmä kokeili, pystyisikö solukuoleman laukaisemaan solun suojaproteiinin toiminnan estämisellä.

– Ensin kaikki näytti hyvältä: solut alkoivat suistua solukuolemaan. Sitten istutimme hiiriin kasvaimia, eikä niiden eloonjäämisessä ollutkaan mitään eroja.

– Se oli kuin kylmä suihku niskaamme, Klefström myöntää.

Luovuttamisen sijaan tutkijat halusivat kuitenkin jatkaa työtään.

– Itsepintaisesti ajattelimme, että olemme oikeilla jäljillä, vaikka ensimmäinen rasti menikin pieleen.

 

Saimme hiirimallissa aikaan rajut syöpäsolukuolemat, mikä sai meidät innostumaan toden teolla.

Tässä vaiheessa ryhmä päätti tehdä lääkeseulonnan.

– Jo aiemmista tutkimuksista oli saatu tietoa, että syöpäsolun aineenvaihdunnan häirintä herkistää solukuolemalle. Sitä kautta tiesimme hiukan, mitä olimme hakemassa.

Seulonnoista löytyi eräs molekyyli, joka puolestaan johdatti tutkijat kokeilemaan metformiinia eli kymmeniä vuosia käytössä ollutta diabeteslääkettä.

– Metformiinin tarina on mielenkiintoinen. Jo kauan aikaa sitten huomattiin, että kakkostyypin diabeteksella ja korkeilla insuliinitasoilla on yhteyksiä syöpiin.

Kun havaintoa tarkasteltiin lähemmin, kävikin ilmi, että ne diabeetikot, joiden sairautta hoidettiin metformiinilla, sairastuivat syöpään muita vähemmän, ja syöpien hoitovaste saattoi heillä olla jopa tavallista parempi.

– Siksi teimme cocktailin, jossa oli metformiinia ja leukemialääke venetoclaxia, jota ei ole aiemmin käytetty rintasyövän hoidossa. Saimme hiirimallissa aikaan rajut syöpäsolukuolemat, mikä sai meidät innostumaan toden teolla.

”Erot muihin hoitoihin käsittämättömiä”

Samaan aikaan syöpätutkimus eteni myös Klefströmin laboratorion ulkopuolella. Maailmalla havaittiin, että immunoterapia, joka perustuu elimistön oman immuunireaktion vahvistamiseen, voisi tehota myös rintasyöpään.

– Aluksi immunoterapialla ei ollut suurta vaikutusta rintasyöpiin, kunnes yhtäkkiä alkoi tulla löydöksiä, että kemoterapian eli sytostaattien kanssa yhdessä annettuna se toimii.

Kemoterapiaan liittyy tunnetusti ikäviä sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, hiustenlähtöä ja väsymystä.

– Meille syntyi ajatus, että entä jos aiheuttamamme Myc-solukuolema toimisi hiukan samaan tapaan kuin kemoterapia – mutta ilman sivuvaikutuksia.


Metformiinia ja venetoclaxia sisältävään lääkeyhdistelmään lisättiin vielä PD-1-immunoterapia.

– Immunoterapia yksinään ei tehnyt yhtään mitään, mutta se toimi todella hyvin, kun Mycin itsemurhakoneisto pistettiin jylläämään.

– Vaikutukset ja erot muihin hoitoihin olivat aivan käsittämättömiä. Vielä kuukausi hoidon aloittamisesta meillä oli kaikki hiiret elossa, Klefström kertoo.

Toiveet ovat korkealla

Vaikka tulokset ovat innostavia, Klefström korostaa, että tässä vaiheessa ne on saatu aikaan hiirikokeilla.

– Seuraavaksi pitää katsoa, onko hoito ihmiselle turvallinen. Yhdistelmähoidon aineet yksinään tiedetään turvallisiksi, mutta vielä pitää tutkia mitä tapahtuu, kun ne laitetaan yhteen.

Klefström arvioi, että jos kaikki menee hyvin, muutaman vuoden sisällä päästään laajoihin potilastutkimuksiin.

Vasta silloin saadaan varmuus, toimiiko yhdistelmähoito ihmisillä.

– Vielä pitää malttaa odottaa, mutta toiveet ovat korkealla. Ainakin sopan ainekset ovat tymäkät.

Vuodessa sairastuu noin 5 000 suomalaisnaista

  1. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Siihen sairastuu noin 5 000 suomalaisnaista vuodessa.
  2. Vaikka valtaosa rintasyövistä pystytään parantamaan, tauti aiheuttaa eniten syöpäkuolemia.
  3. Rintasyöpä on jo toteamisvaiheessa levinnyt 5 prosentilla sairastuneista.
  4. Levinnyt rintasyöpä tarkoittaa syöpää, joka on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle kehoon, kuten luustoon, maksaan tai keuhkoihin.
  5. Tämänhetkisen käsityksen mukaan levinnyt rintasyöpä on parantumaton sairaus, jonka etenemistä voidaan lääke- ja sädehoidolla vain hidastaa.
Lähde: Terveyskylä

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt