Joka vuosi yli 7 000 suomalaista kuolee äkillisesti – katso kuulutko riskiryhmään - Terveys - Ilta-Sanomat

Joka vuosi yli 7 000 suomalaista kuolee äkillisesti – katso kuulutko riskiryhmään

Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin syy äkillisen kuoleman taustalla. Viime vuosikymmenten myönteistä kehitystä on, että erityisesti nuorilla keski-ikäisillä tapahtuneet äkkikuolemat ovat vähentyneet.

Sepelvaltimotauti kehittyy salakavalasti pitkän ajan kuluessa eikä sitä aluksi tunne voinnissa.

25.2.2019 12:29

Vuosittain yli 7 000 suomalaista kuolee äkillisesti, ja suurin osa heistä menettää henkensä sepelvaltimotaudin takia.

– Vaikka sydänperäiset äkkikuolemat ovat vähentyneet dramaattisesti 50:n viime vuoden aikana samaa tahtia kuin sepelvaltimotauti on vähentynyt, silti niitä tapahtuu edelleen, kertoo tutkimusprofessori emeritus Veikko Salomaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Yli 90 prosenttia kaikista äkillisistä kuolemantapauksista on sydän- tai aivoperäisiä. Valtaosalla sekä miehistä että naisista taustalta löytyy sepelvaltimotauti. Vuonna 2016 siihen kuoli THL:n tilaston mukaan äkillisesti 3 696 miestä ja 2 603 naista.

Eroa naisten ja miesten luvuissa selittää se, että naiset saavat sepelvaltimotaudin yleensä noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet.

Toinen tyypillinen syy äkkikuolemiin ovat aivoverenkiertohäiriöt. Niiden vuoksi menetti vuonna 2016 äkillisesti henkensä 528 miestä ja 878 naista.

Tilasto kertoo kuolemista, joissa ihminen on kuollut sairaalan ulkopuolella tai hänet on tuotu ensiapupoliklinikalle, mutta elvytyksestä ei ole ollut apua.

Äkkikuolemaksi määritellään yleensä kuolema, joka tapahtuu tunnin sisällä oireiden alkamisesta.

– Määritelmä on sikäli hankala, että kaikkien kuolinaikaa ei saada tietää, Salomaa huomauttaa.

– Esimerkiksi yksin asuva vanhus voi aivoperäisten oireiden vuoksi joutua toimintakyvyttömäksi pidemmäksikin aikaa eikä pysty hälyttämään apua, ja hänet löydetään menehtyneenä.

Suomen sepelvaltimotautikuolleisuus oli maailman korkein

Luvut saattavat kuulostaa korkeilta, mutta Salomaa muistuttaa, että sekä äkilliset että muut sepelvaltimotautikuolemat ovat vähentyneet 50 vuoden aikana valtavasti.

– Työikäisessä väestössä niitä tapahtuu nyt alle 20 prosenttia siitä määrästä, mikä oli tilanne 1960–70-luvun taitteessa.

Tuolloin sepelvaltimotautikuolleisuus oli Suomessa maailman korkein.

– Lähdimme niin korkealta tasolta, että vaikka paljon on tultu alaspäin, emme vieläkään ole Etelä-Euroopan tai edes Ruotsin tasolla.

Viime vuosikymmenten myönteistä kehitystä on, että erityisesti nuorilla keski-ikäisillä tapahtuneet äkkikuolemat ovat vähentyneet. Terveyskirjaston mukaan aikuisilla äkkikuolemia tapahtuu eniten 45–75 vuoden iässä.

– Keskiarvoa laskevat harvinaisemmat perinnöllisistä syistä johtuvat sydänkuolemat, jotka tapahtuvat tyypillisesti nuoremmille ihmisille.

– Sepelvaltimotautikuolema kohtaa nykyään enimmäkseen ikääntyneitä ihmisiä, ja 45–65-vuotiaiden ikähaarukassa se alkaa onneksi olla melko harvinainen, Salomaa sanoo.

Paremmat mahdollisuudet terveelliseen syömiseen

Hyvän kehityksen taustalla ovat elintapavalistus ja elintason nousu, jonka vuoksi ravitsemus on parantunut.

– Mahdollisuudet terveelliseen ravintoon ovat paremmat – meillä on esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia saatavissa ympäri vuoden aivan toisella tavalla kuin joitakin kymmeniä vuosia sitten.

Myös akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoito on parantunut.

– Jos potilas ehtii hoitoon, nykyään melkein poikkeuksetta pystytään tekemään pallolaajennus, joka avaa tukkeutuneen suonen.

Tarkistuta riskitekijät

Sepelvaltimotauti kehittyy salakavalasti pitkän ajan kuluessa eikä sitä aluksi tunne voinnissa.

– Sepelvaltimoihin ehtii kertyä kolesteroliplakkia huomattavasti, ennen kuin se ahtauttaa verenkiertoa niin paljon, ettei sydänlihas saa tarpeeksi happea. Tässä vaiheessa oireita alkaa ilmaantua rasituksessa.

Parhaiten sekä taudilta että sen aiheuttamalta kuolemalta välttyy elintapoja korjaamalla.

– Riskiä ei tarvitse pelätä, mutta terveydestään kannattaa pitää asiallista huolta ja tarkistuttaa riskitekijät, kuten kolesteroliarvo ja verenpaine. Niiden hyväksi voidaan nykyään tehdä varsin paljon.

Nämä vaikuttavat riskiin

  • Sydänperäisen äkkikuoleman riskiryhmässä ovat sepelvaltimotautia sairastavat sekä ne, joilla riski on perinnöllinen.

  • Perinnöllisyys on usein tiedossa suvussa tapahtuneiden äkkikuolemien vuoksi.

  • Äkkikuoleman riskiin vaikuttavat periaatteessa samat tekijät kuin sepelvaltimotautiinkin. Tyypillisesti suurimmassa riskissä on keski-ikäinen tai vanhempi tupakoiva ja ylipainoinen mies, jolla on kolesteroli ja verenpaine koholla.

  • Keski-ikäisten tulisi mittauttaa kolesteroli sekä muut veren rasva-arvot, ja verenpaineen seuranta on tarpeellista viimeistään keski-iästä alkaen.

  • Tupakointia kannattaa välttää, koska se on voimakkaasti sepelvaltimotauti- ja äkkikuolemariskiä lisäävä tekijä.

  • Jos keski-ikäisen miehen vyötärönympärys on metri tai yli, sitä tulisi pienentää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?