Äkkikuoleman syynä on useimmiten sydän – moni kantaa sairautta tietämättään: ”Ensimmäinen ja viimeinen oire on sydämen pysähtyminen”

Julkaistu: , Päivitetty:

Valtaosa äkillisistä kuolemista johtuu piilevästä sepelvaltimotaudista.
Valtaosa suomalaisten äkkikuolemista on sydänpysähdyksiä, ja merkittävin syy niihin on sepelvaltimotauti.

– Noin 70 prosentilta äkillisesti kuolleilta löytyy sepelvaltimotauti, kertoo Oulun yliopiston kardiologian emeritusprofessori, erikoislääkäri Heikki Huikuri.

Oulun yliopistossa äkkikuolemia on tutkittu jo parinkymmenen vuoden ajan.

Sydänpysähdyksen riski lisääntyy iän myötä.

– Se kasvaa aivan samassa suhteessa kuin sepelvaltimotaudin esiintyvyys lisääntyy.

Tutkimuksissa on havaittu, että äkillinen sydänpysähdys on miehillä yleisempää kuin naisilla, ja tyypillisesti se tapahtuu 60 ikävuoden paikkeilla.

– Keski-ikä on noin 60–65 vuotta, eli näitä tulee työikäisille aivan yhtä paljon kuin eläkkeellä oleville. Sitä iäkkäämmillä tämä ei ole aivan yhtä tyypillistä, Huikuri sanoo.

Naisilla sepelvaltimotautia yleisempi syy sydänpysähdykseen on sydänlihaksen paksuuntuminen.

– Se johtuu todennäköisesti huonosti hoidetusta verenpainetaudista.

Puolet äkillisen sydänpysähdyksen saaneista ei tiedä sairastavansa sydänsairautta.

– Heille ensimmäinen ja viimeinen oire sydänviasta on sydämen pysähtyminen johon kuolee, jos ei päästä elvyttämään, Huikuri sanoo.

Muusta syystä kuin sepelvaltimotaudista johtuva äkkikuolema voi tulla nuorellekin.

– Näin voi käydä esimerkiksi huippu-urheilijalle. Kansainvälisen mielenkiinnon kohteena onkin, pitäisikö kaikkien kilpaurheilijoiden sydäntilanne testata, Huikuri kertoo.

Alle 40-vuotiailla isoin osa sydänpysähdyksistä johtuu rytmihäiriöitä aiheuttavasta geenivirheestä, joka on yleensä periytyvä.

Pohjois-Suomessa tunnetaan lisäksi oma tautimuoto, jossa sydänlihakseen kertyy fibroosia eli sidekudosta.

– Sidekudoskertymän taustalla on usein sydämen rakenteen geenivirhe. Fibroosipotilaille tulee sydänpysähdys usein hiukan yli 50-vuotiaina.

Kaikki äkkikuolemat eivät ole sydänperäisiä.

– Äkillisen kuoleman saattaa aiheuttaa myös aivoverenvuoto, äkillinen vatsasta lähtevä verenvuoto tai keuhkoveritulppa.

Aivoverenvuodon voi aiheuttaa synnynnäinen aivoverisuonen pullistuma, aneurysma, joka puhkeaa, mutta syynä voi olla myös hyvin korkea verenpaine.

Joskus äkkikuolema liittyy myös diabetekseen.

– Diabeetikoille voi käydä niin, että heidät löydetään aamulla kuolleena sängystä. On mahdollista, että näin tapahtuu tyypin 2 diabeetikolle, jolla on insuliinihoito, mutta enemmän tämä liittyy tyypin 1 diabetekseen.

Syyksi on arveltu yöllä liian matalalle laskenutta verensokeria.

– Voi olla, että diabeetikko on esimerkiksi ottanut liian ison insuliiniannoksen tai hän ei ole syönyt illalla riittävästi. Tällaiset kuolemat ovat kuitenkin hiukan epäselviä, eikä oikein tiedetä, mistä ne johtuvat, Huikuri kertoo.

Onko omaisellesi tai läheisellesi tapahtunut äkkikuolema? Kerro meille tarinasi sähköpostitse osoitteeseen uutiset@iltasanomat.fi tai WhatsApp-viestinä numeroon 040-660 9019.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt