Näin vakava sairaus on uniapnea, joka vaivasi myös Olli Lindholmia – keho huutaa happea ja sydän kuormittuu

Julkaistu:

Uniapnea
Satoja tuhansia suomalaisia piinaava uniapnea vaivasi myös alkuviikosta kuollutta laulaja Olli Lindholmia.
Moni suomalainen kärsii tietämättään uniapneasta ja sen aiheuttamasta väsymyksestä.

Uniapnea tarkoittaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta. Katkokset kuulostavat korahtelevalta kuorsaukselta, ja ne heikentävät yöunen laatua – mikä taas aiheuttaa väsymystä päivällä.

Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän aina tietoisesti herääkään.

Myös sairauskohtaukseen maanantain ja tiistain välisenä yönä kuollut laulaja Olli Lindholm kertoi kärsineensä uniapneasta. Hän kertoi yöllisistä kohtauksistaan tammikuussa Nelosen Jaksa paremmin -ohjelmassa.

Lindholm kertoi ohjelmassa unensa olevan katkonaista. Hän kertoi, miten hän teki kotonaan yön yli kestävän unitestin. Selvisi, että hänellä oli pahoja hengityskatkoksia.

– Pisimmällään katkokset olivat 2 minuuttia 11 sekuntia, Lindholm kertoi.

Sairauskohtaukseen menehtyneen Lindholmin tarkka kuolinsyy ei ole vielä tiedossa.

Voi johtaa hoitamattomana sydänkohtaukseen

Happipitoisuus elimistössä pienenee hengityskatkoksen aikana.

– Kuin pistäisi pään veden alle, kuvailee erikoislääkäri Kimmo Väyrynen Terveystalosta.

Keho huutaa happea, jolloin sydän kuormittuu. Hoitamattomana vaikea uniapnea voi aiheuttaa jopa sydänkohtauksen.

– Hoitamaton, vaikea-asteinen uniapnea suurentaa erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskin 3–6-kertaiseksi.

Se nostaa myös ennenaikaisen kuoleman riskiä etenkin yli 50-vuotiailla miehillä.

Kun uniapnea on hoidossa, riskit eivät ole suurentuneet. Elimistö siis palautuu hengityskatkosten loppumisen myötä.

Alidiagnosoitu sairaus, josta moni kärsii tietämättään

Uniapnea jää helposti huomaamatta, koska väsymys on yleistä eikä sitä poteva välttämättä ajattele kärsivänsä myös uniapneasta.

– Uniapnea on alidiagnosoitu. Monesti se tulee vastaanotolla esiin sivulöydöksenä, Väyrynen sanoo.

Uniapnean merkkejä ovat:
  • kuorsaus
  • hengityskatkokset unen aikana
  • väsymys päivällä
  • pakonomainen taipumus nukahtaa
  • aamupäänsärky
Myös esimerkiksi korkea verenpaine voi kieliä uniapneasta.

Elämäntavoilla on väliä

Uniapnean suurin riskitekijä on lihavuus. Hoikkakin voi kärsiä uniapneasta, ja hoikan ihmisen uniapnea voi olla yhtä vaikea kuin ylipainoisen.

Uniapneaa hoidetaan ylipainon pudotuksella sekä muilla terveellisillä elämäntavoilla.

Tarvittaessa voidaan aloittaa myös ylipainehengityshoito eli CPAP-hoito. Hoidossa puetaan yöksi maski, jonka kautta CPAP-laite puhaltaa ilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumisen.

Hengitysliiton arvion mukaan uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä. Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla.
Lähteitä: Terveyskirjasto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt