Terveys

Verisyövät ovat yleistyneet Suomessa – nykyisin yli puolet sairastuneista selviää

Julkaistu:

Syöpä
Verisyöpiä todettiin vuonna 2016 noin 3 000 tapausta.
Verisyövät, joita ovat esimerkiksi leukemiat ja lymfoomat, ovat yleistyneet Suomessa, kertoo Syöpäsäätiö.

– Pahanlaatuiset veritaudit eli verisyövät ovat yleistyneet Suomessa 40 viime vuoden aikana. Nykyisin 25 erilaiseen ryhmään luokiteltu verisyöpä on sekä miesten että naisten neljänneksi yleisin syöpä Suomessa, kertoo Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila Syöpäsäätiön tiedotteessa.

Suurin verisyöpien ryhmä ovat niin sanotut kypsät B-solukasvaimet, joihin kuuluvat muun muassa lymfoomat, myeloomat ja krooninen lymfaattinen leukemia. Tässä kasvainjoukossa keskimääräinen 5-vuotisennuste on noin 60 prosenttia.

Kypsiä B-solukasvaimia todettiin vuonna 2016 yli 1 800 tapausta ja verisyöpiä yhteensä noin 3 000.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Huomaa oireet

Syövän oireet voivat usein olla epämääräisiä, ja monesti ne voivat liittyä myös aivan muihin vaivoihin. Jos olet huolestunut terveydestäsi ja epäilet, että sinulla voisi olla syövän oireita, ota yhteyttä terveysasemaan tai lääkäriin.

Terveyskylä on koonnut oireet, jotka voivat olla akuutin leukemian, myelooman tai lymfooman oireita:

Akuutit leukemiat

  • Leukemia on pahanlaatuinen tauti, jolle on ominaista valkosolujen liikatuotanto.
  • Tavallisimpia oireita ovat väsymys, pitkittynyt kuume ja luustokivut.
  • Tavallisia ovat myös vuoto-oireet, kuten herkästi ilmaantuvat, joskus kookkaatkin mustelmat tai nenä- ja ienverenvuodot. Usein potilas hakeutuu tutkimuksiin ien- tai hammastulehduksen vuoksi.
  • Joskus potilailla on yskää ja hengenahdistusta sekä kuumetta, joihin useampikaan antibioottikuuri ei auta.
  • Leukemian oireena voi olla päänsärkyä ja esimerkiksi näköhäiriöitä tai erilaisia kehon puutumisoireita.

Myelooma

  • Myelooma on luuydinsyöpä, jonka alkusolukkona ovat plasmasolut.
  • Oireet vaihtelevat, ja osalla tauti on toteamisvaiheessa oireeton.
  • Tavallisimpia oireita ovat luustokivut (tyypillisesti selkäkivut), väsymys ja toistuvat tulehdustaudit.
  • Myös erilaiset raajojen tuntopuutokset ja pistelytuntemukset voivat liittyä tautiin.

Lymfooma

  • Lymfooma tarkoittaa joukkoa erilaisia imukudoksesta alkaneita ja ennusteeltaan vaihtelevia pahanlaatuisia kasvaimia.
  • Voi aiheuttaa monia erilaisia oireita riippuen lymfoomatyypistä ja sen sijainnista elimistössä.
  • Tavallisin oire on kivuton patti eli suurentunut imusolmuke kaulalla, kainalossa tai nivustaipeessa.
  • Suurentuneet imusolmukkeet voivat myös sijaita sellaisilla kehon alueilla, joilta niitä ei voi tuntea. Tällöin oireena voi olla esimerkiksi yskää, jos suurentuneet imusolmukkeet sijaitsevat rintakehän alueella, tai vatsaoireita, jos ne sijaitsevat vatsassa.
  • Lymfooma voi aiheuttaa myös yleisoireita, kuten kuumeilua ilman flunssan oireita, normaalista poikkeavaa väsymystä, selittämätöntä painonlaskua, voimakasta hikoilua tai kutinaa.

Nykyisin yli puolet sairastuneista selviää

Verisyöpien joukossa on edelleen paljon tutkimusta vaativia tappavia syöpiä, mutta niiden hoidossa on myös tapahtunut merkittävä kehitys 50 vuodessa, Syöpäsäätiö kertoo.

Kun 1960-luvulla moniin verisyöpiin ei ollut parantavaa hoitoa, ja 85 prosenttia potilaista kuoli tautiin, nykyisin yli puolet sairastuneista selviää.

Esimerkiksi akuutin lymfoblastileukemian, joka on lasten yleisin syöpä, hoidot ovat kehittyneet merkittävästi. 60-luvulla tautia ei voitu parantaa, ja vain prosentti sairastuneista lapsista oli elossa 15 vuoden jälkeen. Nyt 95 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta.

– Verisyöpien diagnostiikka on parantunut. Lisäksi on tunnistettu uusia tautiryhmiä ja verisyöpien taustalla olevia geenivirheitä ja pystytty kehittämään niihin täsmälääkkeitä, kertoo Syöpäsäätiön tiedotteessa professori Sirpa Leppä.

Lähteet: Syöpäsäätiö, Terveyskylä, Suomalainen syöpäsanasto.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt