Terveys

Uupumus ja väsymys eivät ole täysin sama asia – 5 merkkiä, joita ei kannata ohittaa

Julkaistu:

Uupumus
Väsymys on meille kaikille tuttua. Sitä ei pidä sekoittaa uupumukseen, joka on jo vakavampi asia.
”Olen vain väsynyt.”

Tätä lausetta tuntuu kuulevan aina ja kaikkialla. Onkin kiistatonta, että väsymys silloin tällöin on varsin normaalia ja yleistä.

Taustalla voivat olla esimerkiksi liian lyhyet yöunet, liikkumattomuus, runsas alkoholinkäyttö tai suuri rasitus työpaikalla tai vaikkapa raskaan treenin merkeissä. Myös eräät lääkkeet aiheuttavat väsymystä, ja jos flunssa vaivaa, on varmasti nuutunut ja unelias olo.

Missä vaiheessa kyseessä ei kuitenkaan ole enää tavallinen väsymys? Väsymyksestä poikkeava uupumus voi pahimmillaan olla vakava ja haitata arkielämää runsaasti. Erityisesti työuupumus on ikävänkin tuttu vaiva.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ei lähde lepäämällä

Mielenterveystalon sivuilla kerrotaan, että tavallisesti uupumus on seurasta voimakkaasta henkisestä tai fyysisestä rasituksesta. Yleensä uupumus poistuu lepäämällä, mutta jos näin ei tapahdu, on kiinnitettävä huomiota siihen, lepääkö varmasti tarpeeksi.

Pitkään jatkunut uupumus voi olla myös masennuksen oire, eikä levolla pysty oloa kohentamaan. Tässä tapauksessa kannattaa turvautua ammattiapuun. Keskeisessä roolissa uupumuksen taltuttamisessa on eritoten iloa tuovien tekemisten lisääminen arjessa.

Samalla tavoin työuupumukseen liittyy kokonaisvaltaista ja jatkuvaa väsymystä, joka ei lievity rentouttavalla vapaa-ajalla.

Viime kuussa kerroimme terapeuttina työskentelevästä Heli Suutarista, joka sairastui burnoutiin vuonna 2016. Nainen huomasi vaativansa itseltään koko ajan enemmän ja enemmän.

– Kasvojen puutuminen johtui elämän lopullisesta täydennyskoulutuksesta, Heli muotoili tuolloin.

Työuupumuksen 5 yleistä oiretta

Työuupumuksella tarkoitetaan prosessia, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat vähitellen ehtyvät.
  1. Yksi tyypillisimpiä oireita burnoutissa on kokonaisvaltainen väsymys, joka kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä. Väsymys ei hellitä tai riipu siitä, kuinka paljon töitä kulloinkin on. Se jatkuu, vaikka stressaava tilanne hellittäisikin.
  2. Toinen oire on kyynistyminen. Tällä tarkoitetaan oman työnsä merkityksen epäilyä ja sitä, että ihminen ei enää tunne mielekkyyttä työtä tehdessä. Vaikka kyynistymistä ei voi uupumuksessa valita asenteekseen itse, toimii se tavallaan puolustuskeinona.
  3. Uupumuksessa myös ammatillinen itsetunto alenee. Työntekijä ei koe enää pystyvänsä ja saavansa samalla tavalla aikaan kuin ennen. Hän peilaa nykyistä, riittämätöntä tekemistään entisiin suorituksiinsa.
  4. Burnoutiin voi liittyä unihäiriöitä, muistiongelmia, eristäytymistä ja ärtyneisyyttä. Myös fysiologiset vaivat, kuten vatsaongelmat, päänsärky, niska- ja hartiakivut, rytmihäiriöt ja huimaus, voivat kuulua taudinkuvaan.
  5. Toisaalta ihminen voi kokea yliaktiivisuutta: aivot käyvät kierroksilla, ja keskittymiskyky on jatkuvasti koetuksella.

Ratkaisuna vähäisemmät työtunnit

Terapeutti Heli antoi haastattelussaan neljä ohjetta burnoutin käsittelyyn: myönnä ongelma, tee inventaario, lohduta ja hoida itseäsi sekä suostu muutokseen.

Helin tarina sai myös lukijat kertomaan kokemuksiaan uupumuksesta.

Itselle tuli seinä vastaan viisikymppisenä yötyössä hoiva-alalla, ja muutos oli pakko tehdä. Vaihto päivätyöhön samalla alalla olisi tarkoittanut epäsäännöllistä vuorotyötä, joka ei minulle sovi. Ratkaisu löytyi työtuntien vähentämisestä. Nyt teen samaa säännöllistä yötyötä, mutta 33-prosenttisesti vähemmän. Nettotulot putosivat noin parikymmentä prosenttia. Alhaisempaan tulotasoon sopeutui aika nopeasti, lisääntynyttä vapaa-aikaa osaan todellakin arvostaa.”

Uupumus ei todella ole sama kuin väsymys. Uupumusdiagnoosista ei kuitenkaan saa palkallista sairaslomaa, vaikka se voi olla niin kova, ettet oikeasti pysty tekemään tarkkuuta vaativaa työtä. Jos on toden totta uupunut, pitäisi jostain saada korvaus.

Kun työpaikan ovet sulkee, kaiken pitää jäädä sinne sisälle. Jos työt tulee uniin, ei kauaa jaksa. Ja tässä tapauksessa on aivan sama, mitä työtä teet, vaikka tietenkin kaikkein raskainta on kantaa omien murheiden lisäksi sadan muunkin murheet.”

Mene kävelemään luontoon. Istu kuuntelemaan luonnon ääniä. Havannoi ympäristöäsi. Hölkkää, kävele. Hemmottele itseäsi hyvää mieltä tuottavilla asioilla. On se sitten sauna, suklaa tai siideri. Nuku kunnon yöunet. Rasita välillä kehoasi. Rauhoita mielesi. Ryhdy keventämään ruokavaliota. Loppupeleissä vain sinä itse olet oma paras ystäväsi – se kaikkein lähin ja luotettavin.”

Lähde: Terveyskirjasto, Mielenterveystalo.fi

Oletko sinä kokenut työuupumuksen? Saitko siihen apua? Keskustele aiheesta alla olevassa keskustelussa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt