Terveys

Tiedätkö, kuinka tehokas lumevaikutus todella on? Sen avulla voi kokea periaatteessa minkä tahansa hoidon hyödylliseksi

Julkaistu:

Lumevaikutus
Uskomushoidoissa, jotka ovat tutkitusti vaikuttamattomia, lumevaikutus on melko lähellä sataa prosenttia, sanoo professori.
Mitä enemmän lumevaikutukseen perehtyy, sitä enemmän sitä hämmästelee, sanoo terveysalan vuoden vaikuttajaksi valittu professori Juhani Knuuti.

Hän kiinnostui ilmiöstä jo opiskeluaikoinaan ollessaan sijaisena psykiatrisessa sairaalassa.

– Eräs potilas sai kovia ahdistuskohtauksia. Hän oli oppinut, että lääke auttaa niihin välittömästi.

Jossakin vaiheessa lääke oli vaihdettu plaseboksi eli vaikuttamattomaksi lumelääkkeeksi, ja tämä oli kerrottu myös potilaalle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kerran olin toimistossa, ja potilas tuli sinne. Hän sanoi, että ahdistaa hirveästi ja pyysi plaseboa. Annoin sen hänelle, ja kuinka ollakaan, se auttoi heti. Potilas huokasi helpotuksesta jo oviaukossa.

Dramaattisesta ilmiöstä yllättynyt Knuuti kysyi potilaalta, tiesikö tämä, mitä plasebo tarkoittaa.

– Tiedän kyllä, että se on vaikuttamaton kalkkitabletti, mutta se auttaa minua, potilas vastasi.

Osa hoidon vaikutuksesta on aina lumetta

Lumevaikutus on niin tehokas, että sen avulla periaatteessa mikä tahansa hoito voidaan kokea hyödylliseksi, Knuuti sanoo.

– Osa hoidon vaikutuksesta on aina lumetta – sekä vaikuttavassa että vaikuttamattomassa hoidossa. Jossain määrin lume vaikuttaa meihin kaikkiin.

Tutkimuksissa vaikuttaviksi todettujen lääkehoitojen tehosta noin 20–40 prosenttia on lumevaikutusta.

– Uskomushoidoissa, jotka ovat tutkitusti vaikuttamattomia, lumevaikutus on melko lähellä sataa prosenttia.

 

Subjektiivinen kokemus on liian epäluotettava, se ei riitä näytöksi.

Lumehoidolla todellinen vaikutus

Lume ei kuitenkaan perustu pelkkään uskoon tai mielikuvitukseen, kuten usein virheellisesti luullaan. Pelkkä hoidon aloittaminen aiheuttaa aivojen kemiassa mitattavissa olevia muutoksia.

Hämmästyttävä ominaisuus on, että näin voi tapahtua, vaikka ihminen tietäisi saavansa lumehoitoa.

– Monet mieltävät lumevaikutuksen tahdosta riippuvaiseksi ominaisuudeksi, jonkinlaiseksi herkkäuskoisuudeksi. Nykyään kuitenkin tiedetään, että kyseessä on biologinen ilmiö, Knuuti huomauttaa.

Esimerkiksi kipuaistimuksen vaimeneminen lumehoidon ansiosta on mitattu selkäytimen tasolla.

– Ilmiö liittyy luultavasti elimistössämme vapautuviin endorfiineihin.

Mutta miksi ihmeessä näin tapahtuu?

– Sitä ei vielä ymmärretä. Tiedetään vain, että vaikutus on todellinen.

”Pelkällä lumehoidolla rahastaminen on mielestäni epäeettistä”

Potilaan kannalta ei ole väliä, johtuuko hoidon teho lumeesta vai ei, Knuuti huomauttaa.

– Kumpikin on yhtä hyödyllistä.

Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos hoitoja ja niiden tehoa aletaan yleistää oman kokemuksen kautta.

– Subjektiivinen kokemus on liian epäluotettava, se ei riitä näytöksi.

– Jos oikeasti haluamme osoittaa, että jokin hoito tehoaa muutenkin kuin lumeen kautta, on pakko tehdä kokeita, joissa sokkoutetusti osa saa vaikuttavaa hoitoa ja osa saa lumehoitoa.

 

Sen voidaan ajatella olevan myönteistä, että ihmisellä on tällaisia voimavaroja saada parantavaa tehoa siitä, että hän ottaa vastaan jotakin hoitoa.

Knuuti on kritisoinut uskomushoitoja, joiden väitettyä tehoa ei ole tutkimuksilla osoitettu.

– Kyse ei ole siitä, että haluaisin vähätellä tai kieltää hyvinvointihoidot, vaan eettisyys on tässä avainasemassa. Pelkällä lumehoidolla rahastaminen on mielestäni epäeettistä, Knuuti linjaa.

– Jos asiakas tietää saavansa pelkkää hyvinvointihoitoa, jonka ei esimerkiksi väitetä parantavan tauteja tai poistavan kehosta myrkkyjä, aikuinen ihminen saa tietenkin rahansa tällaiseen käyttää.

Lumelääke vei teho-osastolle

Toisinaan lumevaikutus voi näyttäytyä myönteisten seurausten sijaan haittavaikutuksina. Tällöin puhutaan nosebo-vaikutuksesta.

– Eräässä lääketutkimuksessa mukana ollut 26-vuotias mies yritti tehdä itsemurhan nielemällä 29 tablettia. Hän luuli ottavansa yliannostuksen masennuslääkettä.

Miehen verenpaine laski niin alas, että hän joutui teho-osastolle, jossa aloitettiin nestehoito.

– Kun potilaalle kerrottiin, että hän on saanut tutkimuksessa lumelääkettä, haittavaikutukset hävisivät välittömästi ja hänen tilansa korjaantui normaaliksi.

Lume on todellista ihmiselle itselleen

Lumeen molemmat puolet, plasebo ja nosebo, ovat yhtä vakuuttavia ja todellisia ihmiselle itselleen.

– Avainasia tässä on juuri se, ettei omaan kokemukseen voi luottaa eikä sitä voi yleistää, sillä se ei välttämättä suoraan liity syödyn lääkkeen tai saadun hoidon vaikutuksiin.

Vaikka lumevaikutus sekoittaa käsitystämme hoidon tehosta, ilmiö ei ole vain kielteinen.

– Sen voidaan ajatella olevan myönteistä, että ihmisellä on tällaisia voimavaroja saada parantavaa tehoa siitä, että hän ottaa vastaan jotakin hoitoa.

Lumevaikutus voi syntyä missä tahansa hoitotilanteessa

  • Plasebo eli lumelääke tarkoittaa näennäislääkettä, joka ei sisällä farmakologisesti vaikuttavia aineita.
  • Lumelääkettä käytetään vaikuttavan aineen vertailuaineena kaksoissokkokokeessa. Toinen ryhmä kaksoissokkokokeessa tutkittavista potilaista saa vaikuttavaa lääkettä ja toinen lumelääkettä. Vasta kokeen loputtua avataan koodi, jolloin sekä tutkijat että tutkittavat saavat tietää, kumpaan ryhmään kukin kuului.
  • Lumevaikutus voi syntyä missä tahansa hoitotilanteessa riippumatta siitä, onko hoito vaikuttavaa vai vaikuttamatonta.
  • Kyse ei ole vain kuvitelluista vaikutuksista, vaan nykyään tiedetään, että lume aiheuttaa biologisia, mitattavissa olevia tapahtumia aivoissa ja selkäytimessä. Lumevaikutus ei välttämättä liity mitenkään lääkkeen tehoon, vaikka se on ihmiselle itselleen totta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt