Huima määrä antibioottikuureista on turhia – myös ”syö lääkekuuri loppuun”-kehotus on uusimman tiedon valossa kyseenalainen

Julkaistu:

Antibiootit
Tarpeeton ja liiallinen antibioottien syönti kiihdyttää uhkaavasti antibioottiresistenssiä.
Lääketieteen suurimpia kaksiteräisiä miekkoja ovat antibiootit. Valitettavasti antibioottien haitallinen puoli terävöityy, hyödyllisen tylsistyessä.

Tarpeeton ja liiallinen antibioottien syönti kiihdyttää uhkaavasti antibioottiresistenssiä. Kun uusi antibiootti saapuu markkinoille, jo vuoden sisällä tästä yleensä löytyy ensimmäiset vastustuskykyiset mikrobit.

Esimerkiksi keväällä 2018 julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa yhdestä ulostenäytteessä havaittiin usealle antibiootille resistentti Escherichia coli -bakteeri.

Bakteeri oli myös kolistiini-antibiootille vastustuskykyinen. Kolistiinilla hoidetaan yleensä ihmisten infektioita, joihin muut antibiootit eivät enää tehoa.

Viidesosa antibioottikuureista tarpeettomia

Pahimmissa skenaarioissa kuljemme aikaan ennen antibiootteja. Silloin tavallinen tartunta saattoi viedä hengen. Tässä näkymässä myös leikkaukset olisivat ongelmallisia, kun jälki-infektioihin ei olisi välttämättä lääkkeitä.

Siitä, kuinka paljon avohoidon antibioottikuureista on turhia, saatiin ensimmäistä kertaa tutkimusnäyttöä helmikuussa Journal of Antimicrobial Chemotherapy -lehdessä julkaistusta brittiläisestä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan yleislääkärien kirjaamista antibioottikuureista viidesosa kirjattiin potilaille, jotka eivät tarvitse niitä. Perusteettomia antibioottikuureja oli määrätty eniten kurkkukipuun, yskään, nenän sivuontelotulehdukseen ja korvainfektioihin.

Turhia antibiootteja myös vuodeosastolla

Suomalaisista noin joka kolmas saa vuosittain antibioottikuurin. Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele arvioi, että kymmeniä prosentteja kaikista antibioottikuureista määrätään turhaan.

Myös merkittävä osa terveyskeskusten vuodeosastolla saa antibioottihoitoa ilman selkeää infektiota. Tästä saatiin näyttöä infektiolääkäri Teija Puhton elokuussa julkaistussa väitöstutkimuksessa.

Tarkasteltujen Pohjois-Pohjanmaan terveyskeskuksen vuodeosastoilla todettiin sairaalainfektio noin 9,5 prosentilla potilaista. Antibioottihoitoa saavista potilaista 24 prosentilla ei todettu kriteereitä täyttävää infektiota.

Ylähengitystieinfektiot menevät usein itsestään ohi

Yleisimpiä infektioita sekä terveyskeskuksessa että yliopistollisessa sairaalassa olivat leikkausalueen infektiot, keuhkokuumeet ja virtsatieinfektiot.

Turhia antibioottikuureja kirvoittavat etenkin ylähengitystieinfektiot.

–  Tavalliset kuumeettomat ylähengitystieinfektiot ovat useimmiten virusten aiheuttamia ja menevät itsestään ajan kanssa ohi. Antibiooteista ei ole näissä apua, Kantele kertoo.

 

Tuoreimmissa suosituksissa antibioottikuurien pituuksia on lyhennetty monissa infektioissa.

Toisena esimerkkinä Kantele nostaa esiin virtsaviljelyn positiivisen löydöksen oireettomalla ihmisellä.

–  Turhia virtsaviljelyjä ei pitäisi ottaa, ja jos ottaa, niin antibioottia ei anneta. Vanhusväestöstä noin puolella on jatkuvasti bakteereita virtsassa ilman, että ne aiheuttavat infektiota.

Kolmantena ikävyytenä Kantele mainitsee matkaripulin. Valtaosa matkaripulitapauksista on lieviä ja menee itsestään ohi.

–  Jos potilas on kuumeeton, mutta oireet vaativat lääkitystä, kannattaa ensisijaisesti suosia muita ripulilääkkeitä kuin antibioottia – esimerkiksi loperamidia, jota monilla matkailijoilla on muutenkin mukana.


Antibioottikuuri erityisen rajuun tautiin

Kantele ohjeistaa turvautumaan antibioottiin, jos tauti on erityisen raju, potilas on huonokuntoinen tai korkeakuumeinen.

Kesäkuussa julkaistun Helsingin yliopiston, HUS:n ja Aavan Matkailuklinikan tutkimuksen mukaan noin kolmasosa trooppisille alueilla matkanneista kantaa palatessaan moniresistenssejä bakteereja osin syystä, että he käyttävät turhaan antibiootteja matkaripulin hoitoon.

”Mantraa toistetaan edelleen”

Perinteinen lääkärin suositus kuuluu, että antibioottikuuri pitää syödä aina loppuun. HYKS:n infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan väite on auttamattomasti vanhentunut.

–  Sille ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Käsitys on jostain syntynyt, ja mantraa toistetaan edelleen, Järvinen toteaa Apteekkari-lehdessä.

 

Lepo, monipuolinen ruoka ja riittävä juominen auttavat monissa lievissä infektioissa.

Järvisen mukaan kuurin loppuun syömistä paljon tärkeämpää on ottaa antibiootit säännöllisesti varsinkin hoidon alkuvaiheessa.

Oleellinen huomio kohdistuu myös lääkkeiden pakkauskokoihin. Hoitotarpeeseen nähden ne voivat olla ylimitoitettuja tai täysin sattumanvaraisia: pakkaus voi sisältää esimerkiksi 10, 20 tai jopa 30 tablettia.

–  Antibioottikuurit ovat perinteisesti olleet varsin pitkiä. Tuoreimmissa suosituksissa, kuten Käypä hoito -suosituksissa, kuurien pituuksia on kuitenkin lyhennetty monissa infektioissa, Kantele sanoo.

–  Kuurin on kuitenkin tietysti oltava riittävän pitkä, että infektio hoituu, muuten tauti uusii ja joudutaan aloittamaan alusta.

Noudata lääkärin ohjeita

Yksilölliseen räätälöintiin antibioottikuureissa ei ole vielä päästy, mutta hivuttautumista siihen suuntaan on tiedeyhteisössä havaittavissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa lääkärit ovat alkaneet arviomaan antibioottikuurin optimaalista pituutta vasta ensimmäisten päivien hoitovasteen mukaan.

Kantele selvittää, että nykyisin kuurin pituus vaihtelee infektiotyypin ja antibiootin mukaan, ja joskus voidaan jopa selvitä kerta-annoksella.

–  Kannattaa tehdä lääkärin ohjeiden mukaan.

Luonnolliset antibiootitkin voivat auttaa

Entä voisiko niin kutsutuista ”luonnollisista antibiooteista” saada apua vähemmän vakavissa tapauksissa? Medical News Today kertoo tutkimuksiin nojaten, että muun muassa valkosipuli, hunaja, inkivääri, auringonhattu, neilikka ja oregano kuuluvat parhaimmistoon ei-synteettisten antibioottien listalla.

Kantele muistuttaa, että mikäli potilas on kunnolla sairas ja tarvitsee antibioottia, on hänelle syytä antaa oikeaa antibioottia. Sen puute voi vaarantaa terveyden.

–  Jos sen sijaan kyse on lievästä taudista, jonka paranemista voidaan hyvin odotella, voidaan ilman muuta kokeilla esimerkiksi valkosipulin syömistä tai muuta vastaavaa, ei siitä haittaakaan ole.

Kantele tähdentää, että jos termillä ”luonnollinen antibiootti” tarkoitetaan esimerkiksi hopeavettä, sitä ei pitäisi ottaa missään tilanteessa, sillä se on ihmiselle myrkyllistä.

–  Lepo, monipuolinen ruoka ja riittävä juominen auttavat monissa lievissä infektioissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt