Sadoillatuhansilla suomalaisilla on infarkteja kohti johtava ateroskleroosi – ”Ensimmäiset muutokset voidaan todeta jo nuorilla”

rac

Julkaistu:

Ateroskleroosi
Valtimonkovettumatauti aiheuttaa useita vaarallisia sairauksia kuten sydän- ja aivoinfarkteja.
Sydän- ja aivoinfarkteja aiheuttava ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti on edelleen Suomessa hyvin yleinen. Sairaala HYKSinin mukaan yli 65-vuotiaista 20–30 prosentilla on valtimonkovettumatauti, mikä tarkoittaa 240 000–360 000:ta suomalaista.

Valtimonkovettumataudissa verta kuljettavat valtimot ahtautuvat, jonka seurauksena veren kulku suonessa heikkenee. Keskeisin tapahtuma ateroskleroosissa on LDL-kolesterolin kertyminen valtimon sisäkerrokseen.

Vuosien kuluessa kolesterolikertymä eli plakki kasvaa ja alkaa pullistua. Tällöin valtimon sisätila kapenee, eikä veri enää virtaa yhtä vapaasti kuin normaalisti.

Usein plakin pinta repeää, jolloin repeämiskohtaan kertyy verihyytymä, joka nopeasti ahtauttaa tai tukkii valtimon. Sepelvaltimon täysi tukos johtaa sydäninfarktiin. Terveyskylän mukaan ateroskleroosi on myös yleisin syy aivoinfarktiin.

”Ensimmäiset muutokset voidaan todeta jo nuorilla”

Ateroskleroosin esiintyvyys kasvaa voimakkaasti iän mukana, mutta plakin hidas kertyminen voi alkaa jo nuoruudessa. Ilmiö voi olla pitkään täysin oireeton.

– Ateroskleroosi on jatkuva ilmiö, luonnehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja erikoislääkäri Pekka Jousilahti.

– Ensimmäiset muutokset voidaan länsimaissa todeta jo nuorilla. Iän myötä ne yleensä lisääntyvät ja lopulta aiheuttavat osalle potilaista oireisen taudin, joka voi olla sepelvaltimotauti, aivoverenkierron häiriö tai raajojen verenkierron häiriö.

Sydänliitto muistuttaakin, ettei ikä ole valtimosairauden syy.

– Ikä on vain aika, jonka taustalla olevat syyt, niin sanotut riski- eli vaaratekijät, ovat ehtineet vaikuttaa, liitto kertoo.

”Ateroskleroosin etenemisen nopeus riippuu riskitekijöistä”

Huomattavan paljon valtimonkovettumataudin riskitekijöihin ja sairastumisvaaraan pystyy vaikuttamaan omilla elämäntavoilla.

– Ateroskleroosin synty ja etenemisen nopeus riippuvat riskitekijöistä, Pekka Jousilahti sanoo.

– Väestöissä – kuten jotkut alkuperäiskansat – joissa ei tupakoida, ravinto on kasvisperäistä, vähärasvaista ja vähäsuolaista sekä elintavat liikunnallisia, ateroskleroosia ei juurikaan tavata, hän kertoo.

Sydänliitto listaa neljä suurta valtimosairauksien riskitekijää, joihin on mahdollista vaikuttaa:
  • Kolesteroli- ja muut rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
  • Kohonnut verenpaine
  • Tupakointi
  • Diabetes
Muita riskitekijöitä, jotka liittyvät paljolti suuriin riskitekijöihin tai ovat niiden taustalla, ovat liiallinen stressi, unen puute, ylipaino ja lihavuus (erityisesti keskivartalolihavuus), vähäinen liikunta, diabetesta lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, uniapnea, pitkäaikaiset tulehdustilat ja ilmansaasteet.

Elintapojen suuresta merkityksestä kertoo sekin, että vielä muutama vuosikymmen sitten sydäninfarkti oli yleinen myös työikäisillä suomalaismiehillä.

Nyt sydäninfarktien määrä on 40 viime vuoden aikana vähentynyt työikäisessä väestössä yhteen viidesosaan Pohjois-Karjala-projektin ja muiden ehkäisytoimenpiteiden myötä, Pekka Jousilahti kertoo.

Terveyskirjasto on koonnut 8 elämäntapoihin liittyvää keinoa, jotka tutkimusten perusteella vähentävät valtimotaudin riskiä.

Näin voit ehkäistä valtimotautia:

  1. Lopeta tupakointi.
  2. Vähennä kovaa rasvaa ja lisää pehmeää rasvaa. Kovasta rasvasta tulisi saada alle 10 prosenttia päivittäisestä energiasta.
  3. Lisää ruoan kuitumäärää. Tavoite on 25–35 grammaa päivässä.
  4. Syö kalaruokia kahdesti viikossa.
  5. Käytä runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Ravitsemussuositusten mukainen tavoite on puoli kiloa päivässä, johon ei lasketa perunaa mukaan.
  6. Vähennä suolan käyttöä.
  7. Yritä useimpina päivinä viikossa liikkua vähintään 30 minuuttia. Liikunnan tulisi olla sen verran tehokasta, että lievästi hengästyt.
  8. Pidä paino ja etenkin vyötärönympärys (miehillä alle 100 cm ja naisilla alle 90 cm) suositelluissa rajoissa.
Lähteet: Terveyskirjasto, Sydänliitto, Terveyskylä, HYKSin yksityissairaala, Juhani Airaksinen (toim.): Kardiologia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt