Terveys

Tunnista salakavalat kilpirauhasoireet – ”Väsymys voi olla niin kova, ettei työpäivän jälkeen jaksa kuin maata sohvalla”

Julkaistu:

Kilpirauhanen
– Olen iloinen, jos yksikin sairaudesta kärsivä ei vajoa ajattelemaan olevansa vain väsynyt, huono tai masentunut. Kyse voi olla puolikkaasta pilleristä, sanoo Jaana.
– Ennen diagnoosiani oli kuuma hellejakso, mutta minulla oli koko ajan kylmä. Hiuksia lähti reilusti harjatessa, kynnet lohkeilivat ja kasvoissani oli turvotusta. Yritin laihduttaa, liikuin, söin kevyesti ja vietin muutoinkin aktiivista parikymppisen elämää, mutta paino vain nousi.

Tästä on 18 vuotta, mutta nelikymppinen Jaana kärsii toisinaan edelleen samankaltaisista oireista. Ne kertovat kilpirauhasen vajaatoiminnasta, johon liittyvää lääkitystä Jaanalle on muutettu useita kertoja.

– Kun lääkitys ei ole kohdillaan, kaikki hidastuu. Mieliala laskee ja väsymys voi olla niin kova, että työpäivän jälkeen ei jaksa mitään muuta kuin maata sohvalla. Jalat ja kädet ovat aina kylmät, ajattelu on sumeaa.

Kun lääkitys on hetkenkin kunnossa, eron huomaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ensimmäisenä huomaa piristyvänsä, jaksaa taas normaalia arkea, eikä työpäivän jälkeisiä päikkäreitä tarvitse yhtä paljon kuin aiemmin. Alakulo myös väistyy, olo normalisoituu. Kun lääkitys on suhteellisen kohdallaan, lisäkiloja ei myöskään tule, vaikka ruokavalio tai liikunnan määrät eivät juurikaan ole muuttuneet siitä, kun lääkettä oli määrätty liian vähän.

Kun lääkettä on liian vähän, paino nousee hieman, vaikka söisi pelkkää salaattia.

Kaikkeen tottuu

Sairaus on Jaanan sanoin monimutkainen. Salakavalakin, sillä varsinaisia kipuja ei ole – nehän herättelisivät herkemmin menemään lääkäriin nopeasti.

– Hullua on se, että ihminen tottuu helposti kamalaankin olotilaan. Kun ajatus ei kulje ja väsyttää, ajattelee ensimmäisenä olevansa vain huono, vanha ja laiska. Tai syyttää vuodenaikaa, esimerkiksi talven pimeyttä. Kun lääkitys saadaan taas kohdilleen ja tekemään tehtävänsä, aiempia ajatuksiaan voi vain ihmetellä. En ole olekaan vain saamaton ja surkea, vaan kyse oli pienestä muutoksesta annostelussa. Pyrin aina muistamaan tämän, jotta seuraavalla kerralla en vain syyttäisi itseäni ja että kävisin ahkerammin verikokeissa, jotta tilanteen voisi huomata ennen kuin siihen sumuun alkaa vain alistua ja tottua.

Väsyneeseen ja apaattiseen olotilaan voi yksinkertaisesti valua. Tuntemukset voivat vaikuttaa myös masennukselta. Kun huonoon oloon turtuu, ei Jaanan mukaan välttämättä edes jaksa ajaa asiaansa.

– Terveyskeskuslääkärit eivät yleensä ole erikoistuneista kilpirauhasen vajaatoimintaan, jolloin sairauden hoito on hyvin pintapuolista. Kun pääsin uuden työpaikan työterveyslääkärin vastaanotolle, sain ensimmäisen kerran 18 vuoteen lääkärin, joka tiesi sairaudesta enemmän.

Ensimmäisen kerran Jaanan oireista ja voinnista kysyttiin enemmän, ja aiempi lääkeannos muutettiin heti.

Pienikin muutos voi auttaa

Pienetkin muutokset lääkityksessä suuntaan tai toiseen ovat Jaanan mukaan todella tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.

– Minimaalinen lisäannos tai sen vähentäminen ovat vaikuttaneet niin, että olen päässyt sumeasta, väsyneestä surkeudesta takaisin normaaliin olotilaan.

Ohjeita on myös syytä kuunnella ja noudattaa.

– Kun sanotaan, että aamulla otetun lääkkeen jälkeen ei pitäisi nauttia maitotuotteita puolen tunnin sisällä, sitä todella kannattaa noudattaa tarkasti. Kun lääke imeytyy paremmin, olo on merkittävästi parempi.

Tunnista kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä voi seurata muun muassa tällaisia oireita:
  • väsymystä
  • paleluherkkyyttä
  • painonnousua
  • ummetusta
  • sydämen sykkeen hidastumista
  • ihon kuivumista
  • turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä
Oireet alkavat Terveyskirjaston mukaan hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä myös mielentilan muutoksia ja muistihäiriöitä.

Sairautta ei välttämättä heti huomata. Oireet saattavat sekoittua esimerkiksi masennukseen tai vaihdevuosiin.

Lääkitys kohdilleen

Vajaatoiminta todetaan verikokeilla terveyskeskuksessa. Hoitona on tyroksiinihormoni, ja hoito on elinikäistä.

Normaalilla tyroksiinihoidolla ylivoimainen enemmistö potilaista paranee Terveyskirjaston mukaan täysin oireettomaksi. Joillakin sairastuneilla vasta tyroksiiniannoksen suurentaminen hieman tavanomaista suuremmaksi poistaa oireet. Muutokset pitää aina tehdä lääkärin valvonnassa.

Jaana haluaa kertoa tuntemuksistaan, jotta kukaan ei ohita omaa huonoa oloaan.

– Olen iloinen, jos yksikin sairaudesta kärsivä ei vajoa ajattelemaan olevansa vain väsynyt, huono tai masentunut. Kyse voi olla puolikkaasta pilleristä, Jaana sanoo.

Jaanan nimi on muutettu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt