Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore FinRavinto2017-tutkimus paljastaa, että suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen, joka on korkeintaan 500 grammaa viikossa.
Yllä olevalla videolla tavalliset suomalaiset kertovat lihansyönnistään.
Ilta-Sanomat haastatteli tutkimustulosten tultua julki kolme miestä, joiden ruokavalioon kuuluu jopa yli kilo lihaa viikossa – siis yli tuplasti suosituksia enemmän.
– En tykkää kalasta, enkä syö mitään, mistä en tykkää. Syön arviolta pari sataa grammaa lihaa päivässä, 5–6 päivänä vähintään viikossa, perusteli esimerkiksi tamperelainen eläkeläinen Olli Rinne, joka arvioi 500 gramman suositusta melko pieneksi määräksi.
THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen arvioi jutun luettuaan, että punainen liha ja lihavalmisteet näyttävät olevan keskeisessä asemassa haastateltujen miesten ruokavaliossa. Hän pitää kuitenkin erittäin relevanttina miesten havaintoja siitä, että lihan käyttö on ollut säännösteltyä aiempina vuosikymmeninä, minkä lisäksi lihansyönti on monelle mieltymys ja arkeakin helpottava tottumus.
– On hienoa, että miesten ruokalautasella on myös kasviksia. Vastauksista välittyy, että myös kasvisten käyttö on luonteva osa arkea. Tämä periaate kannattaa ehdottomasti säilyttää! Kaartinen kiittelee.
”Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa, punaisen lihan syömistä on pidetty monissa piireissä miehisyyden symbolina.
Myös ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen luki mieskolmikon kertomukset lihaisista ruokailutottumuksista. Hän muistuttaa, että syömisessä on terveysnäkökulmien lisäksi aina kyse myös nautinnollisuudesta.
– Mielestäni tämän jutun ja myös potilasvastaanoton perusteella moni tuntuu käyvän sisäistä neuvottelua siitä, milloin ruokavalion nautinnollisuus ja terveyttä edistävät tai huonontavat piirteet ovat riittävän hyvässä tasapainossa omasta katsomuksesta käsin määriteltynä. Ei siinä ravitsemusterapeuttia tai THL:ää välttämättä kuunnella.
Hän huomauttaa lisäksi, että syömisiin vaikuttavat paljon myös perinteet ja kulttuuri.
– Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa, punaisen lihan syömistä on pidetty monissa piireissä miehisyyden symbolina – ja sitä se valitettavasti on edelleen.
Runsas lihansyönti on yhdistetty useisiin sairauksiin
Sen sijaan, että lihatuotteet niputetaan samaan ryhmään, korostaisi Laatikainen enemmän sitä, että makkaroiden, leikkeleiden ja pekonin kaltaiset prosessoidut lihatuotteet ovat selvästi haitallisempia terveydelle kuin punainen liha.
– Molemmat nostavat suolistosyövän ja kakkostyypin diabeteksen riskiä, mutta prosessoitu liha enemmän, hän perustelee.
Laatikaisen mukaan olemassa on myös viitteellistä näyttöä siitä, että sekä punaisen lihan että prosessoitujen lihatuotteiden runsas käyttö lisää ruokatorven ja mahalaukun syöpää, sydän- ja verisuonitautien sekä tulehduksellisten suolistosairauksien riskiä.
”Lihan käyttöä ei siis tarvitse kokonaan lopettaa – siitä saa jatkossakin nauttia, mutta sitä voi vähentää.
THL:n Kaartinen muistuttaa myös liha- ja makkararuokien sisältämän suolan vaaroista.
– Liiallinen suolan saanti on selvä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Nämä yhteydet on havaittu väestötasolla, mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät yksilön kohdalla välttämättä toteudu. Sairastuminen on aina monen tekijän summa. Ruokavalion monipuolisuus edistää terveyttä monella tavalla.
Liha on myös ravintoaineiden lähde
Ravitsemusterapeutti korostaa, ettei yksittäisen ihmisen kohdalla voi olla varma, johtavatko muutokset ruokavaliossa terveyden edistämiseen.
– Mutta jos tällaisia miehiä olisi vaikka tuhat, niin prosessoidun ja punaisen lihan käytön puolittaminen ja siirtyminen kalaan, kanaan, maitotaloustuotteisiin ja kasviproteiinin lähteisiin kuten tofuun, nyhtökauraan tai linsseihin parantaisi heidän pitkäaikaisterveyttään selvästi, Laatikainen arvioi.
– Edellä mainittujen sairauksien ennenaikainen riski pienenisi arvioltani 15–30 prosenttia.
Erikoistutkija Kaartinen muistuttaa kuitenkin, ettei sekasyönti ole huono asia, sillä ruoan tulee olla ensisijainen ravintoaineiden lähde. Sekasyöjä saa lihasta muun muassa proteiinia, rautaa, sinkkiä ja B12-vitamiinia.
– Näitä ravintoaineita saa kuitenkin riittävästi, vaikka lihan käyttöä vähentää. Lihan käyttöä ei siis tarvitse kokonaan lopettaa – siitä saa jatkossakin nauttia, mutta sitä voi vähentää, sanoo Kaartinen ja muistuttaa, että ravintoaineiden saannin turvaaminen on myös syy sille, miksi kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kuitupitoisten viljatuotteiden käyttöä kannattaa lisätä.
Katso videolta, kuinka paljon on 500 grammaa lihaa.
