Pitkästä aikaa uutta apua migreeniin – ”Se kipu on jotain aivan käsittämätöntä, kuin joku iskisi lekalla päähän” - Terveys - Ilta-Sanomat

Pitkästä aikaa uutta apua migreeniin – ”Se kipu on jotain aivan käsittämätöntä, kuin joku iskisi lekalla päähän”

Migreenin hoidossa otettiin pitkästä aikaa edistysaskel.

Pelkkä päänsärky ei ole migreeniä, vaan muut oireet paljastavat sairauden. Muita oireita ovat aurallisen migreenin sahalaitamainen näköhäiriö sekä esimerkiksi pahoinvointi, valoarkuus, ääniherkkyys, huimaus, väsymys ja oksentaminen.­

29.12.2018 10:27

Outo olo aamulla herätessä on Hannulle, 37, hälytysmerkki lähestyvästä migreenistä.

– Kaava on aina sama. Migreeni alkaa joka kerta aamulla eikä koskaan päivällä tai illalla – enkä ikinä voi etukäteen tietää, minä aamuna se tulee, hän kertoo.

Hannu on kärsinyt vuosia rajuista migreenikohtauksista. Kohtaukset aiheuttavat kovan päänsäryn lisäksi oksentamista ja näköhäiriöitä.

– Se kipu on jotain aivan käsittämätöntä, kuin joku iskisi lekalla päähän. Pahimmillaan migreenikohtaukseni on kestänyt 12 tuntia, ja kerran painostani lähti kolme kiloa vuorokauden aikana.

Tällä hetkellä hän käyttää lääkkeinä kohtauksen aikana pistettävää injektionestettä sekä nenäsumutetta. Lääkkeet toimivat tehokkaasti jopa puolessa tunnissa, mutta niillä ei voi ehkäistä kohtauksia ennalta.

Pitkästä aikaa uusia lääkkeitä

Juuri Hannun kaltaiset poikkeuksellisen rajuista migreenikohtauksista tai kroonisesta migreenistä kärsivät potilaat voivat saada apua uusista estolääkkeistä.

Tänä syksynä apteekkeihin on tullut myyntiin ensimmäinen, varta vasten migreeniin estoon suunniteltu pistettävä lääke, erenumabi, ja kolme muuta vastaavaa lääkettä on tulossa lähiaikoina.

Lääkkeet ovat reseptilääkkeitä, ja niitä käytetään kerran kuukaudessa itse lääkeannostelijalla pistämällä. Estolääkkeen pistäminen ei ole yhtä epämiellyttävää kuin kohtauslääkkeen käyttö, sillä migreenikohtauksen aikana koko keho on herkistynyt kivulle.

– Ennen näitä estolääkkeitä kului pitkä aika siitä, kun migreenin hoidossa tapahtui mitään merkittävää. Edellinen uutuus oli botox-injektioiden käyttäminen kroonisen migreenin hoidossa, ja tästäkin havainnosta alkaa jo kohta olla kymmenen vuotta, kertoo neurologi ja migreenitutkija Ville Artto Hyksin neurologian poliklinikalta.

 Tutkimuksissa noin neljäsosalla migreeni vähentyi dramaattisesti. Osalla migreeni jopa loppui kokonaan.

Botoxin lisäksi migreenin estoon on tähän asti käytetty verenkiertoelimistöön vaikuttavia lääkkeitä kuten beetasalpaajia ja masennus- sekä epilepsialääkkeitä.

– Nämä kaikki ovat olleet muihin tarkoituksiin keksittyjä hoitoja. Ne ovat toimineet osalle potilaista ihan hyvin, mutta paljon on ollut niitä potilaita, joille ei ole saatu riittävän hyvää vastetta näillä epäspesifeillä estohoidoilla.

– Usein myös sivuvaikutukset ovat rajoittaneet käyttöä.

Osalla migreeni jopa loppui kokonaan

Uusilla estolääkkeillä pystytään täsmävaikuttamaan migreenikohtauksessa keskeiseen välittäjäaineeseen, CGRP-peptidiin.

– CGRP-vasta-aineet vaikuttavat CGRP-peptidiin tai sen reseptoriin, eli peptidin vaikutuskohteeseen, Artto selittää vaikutusmekanismia.

Ensimmäiset kokemukset CGRP-vasta-aineiden tehosta ovat olleet lupaavia, eivätkä tutkimuksen hoitoryhmä ja lumeryhmä juuri eronneet toisistaan haittavaikutusten suhteen.

Toiveena olisi ollut ihmelääke, jolla kaikkien migreeni paranisi.

– Aivan sellaiseen tämä ei valitettavasti pysty, mutta tutkimuksissa noin neljäsosalla migreeni vähentyi dramaattisesti. Osalla migreeni jopa loppui kokonaan.

Vaikka osa potilaista on tullut oireettomiksi, Artto huomauttaa, ettei silti voida puhua migreenitaipumuksen paranemisesta.

– Vielä ei tiedetä mitä tapahtuu, jos lääkkeen lopettaa esimerkiksi vuoden käytön jälkeen.

Uuden estolääkkeen kuukausiannos maksaa lähes 580 euroa, eikä se tällä hetkellä ole Kela-korvattava.

– Useammallekin tulee mahdolliseksi kokeilla tätä hoitoa, jos siihen tulee Kela-korvattavuus.

”Mitä enemmän migreenistä on opittu, sitä monimutkaisemmaksi se on osoittautunut”

Lääkekehittelyn lisäksi merkittäviä edistysaskeleita on otettu migreenin perinnöllisten mekanismien selvittämisessä.

– Genetiikan tutkimuksesta on tullut paljon uutta tietoa kymmenen viime vuoden aikana.

– Samalla on käynyt niin, että mitä enemmän migreenistä on opittu, sitä monimutkaisemmaksi se on osoittautunut.

 Migreeni on siinä mielessä hyvänlaatuinen sairaus, ettei se tee peruuttamatonta vahinkoa

Aikoinaan ajateltiin, että migreeni paljastuisi jonkin tietyn geenin aiheuttamaksi.

– Nyt näyttää todennäköiseltä, että on satoja geenejä, jotka vaikuttavat siihen, ja eri ihmisillä on näistä geeneistä erilaisia yhdistelmiä.

Artto sanoo, että geenitutkimus onkin osoittautunut reitiksi, jonka kautta on pitkä matka siihen, että voitaisiin alkaa yksittäisen ihmisen migreeniä parantamaan.

Välittäjäainemyrsky aiheuttaa kivun ja pahoinvoinnin

Itse migreenikohtaus on tutkijoille vielä osittain mysteeri.

– Paljon on tutkittu ja tehty löydöksiä, mutta lopullinen läpimurto – että ymmärrettäisiin koko migreenin prosessi ja miksi se tapahtuu – on vielä saavuttamatta.

Aivokuvauksissa migreenikohtauksen käynnistyminen näkyy yhdessä paikassa aivojen syvissä osissa, josta se lähtee leviämään.

– Keskushermostossa alkaa välittäjäainemyrsky, joka aiheuttaa kivun, pahoinvoinnin ja muut oireet. Migreenikohtaus on kaiken kaikkiaan hyvin monimutkainen.

Käytännössä kohtauksen voi laukaista yhdellä potilaalla vilkkuva valo ja toisella tavaratalon hajuvesiosaston läpi kulkeminen. Kolmannelle se voi ilmaantua ilman mitään laukaisevaa tekijää.

– Jokin herkkyyskynnys migreenipotilaalla on hiukan matalammalla kuin muilla. Luultavasti kyse on perinnöllisten tekijöiden ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Vaikka migreenikohtaus kipuineen voi olla potilaalle jopa kauhistuttava kokemus, siitä ei jää aivoihin pysyviä vaurioita.

– Migreeni on siinä mielessä hyvänlaatuinen sairaus, ettei se tee peruuttamatonta vahinkoa, Artto sanoo.

Pelkkä päänsärky ei ole migreeniä

  • Migreeniä sairastaa noin 12 prosenttia ihmisistä.

  • Krooninen migreeni on 1–2 prosentilla, eli särkypäiviä on enemmän kuin säryttömiä.

  • Pelkkä päänsärky ei ole migreeniä, vaan muut oireet paljastavat sairauden. Muita oireita ovat aurallisen migreenin sahalaitamainen näköhäiriö sekä esimerkiksi pahoinvointi, valoarkuus, ääniherkkyys, huimaus, väsymys ja oksentaminen.

  • Auraton migreeni, joka ei aiheuta näköhäiriöitä, on yleisempi kuin aurallinen migreeni.

  • Moni luulee auratonta migreeniä tavalliseksi päänsäryksi. Olisi kuitenkin hyvä tiedostaa, että kyse on juuri migreenistä, sillä täsmälääkkeet auttavat oireisiin paremmin kuin tavalliset tulehduskipulääkkeet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?